26. 9. 2007
klo 16:00
Julkaisuvapaa HETI
Kansallinen filosofian verkkoportaali Filosofia.fi julkistetaan ja esitellään keskiviikkona 26.9. klo 16 Tieteiden talolla (Sali 104) Helsingissä (Kirkkokatu 6).
Verkkoportaali on Pohjoismaiden suurin panostus filosofian julkaisemiseen verkossa Open Access -periaatteella. Sivut palvelevat kaikkia aiheesta kiinnostuneita, niin harrastajia kuin filosofian tutkijoita, opiskelijoita ja opettajia.
Filosofia.fi on alansa uusi basaari: se kokoaa yhteen laajasti filosofian harrastusta ja tutkimusta sekä avaa reittejä filosofisiin sisältöihin kaikkialla verkossa. Sivut toimivat sekä ajankohtaisen tiedon välittäjinä että historiallisten aineistojen digitaalisena arkistona. Sivujen ajankohtaistoiminnot, mm. tiedotepalsta ja kalenteri, palvelevat tutkijakuntaa välittämällä tietoa alan tapahtumista ja uutisista. Arkistopuolella puolestaan digitoidaan merkittäviä tekstejä ja kirjoja suomalaisen filosofian ja kulttuurin historiasta. Tähän mennessä on digitoitu muun muassa toistasataa vanhaa väitöskirjaa Turun Akatemian ajalta 1640–1828 yhteistyössä Åbo Akademin kirjaston kanssa. Kaikki nämä harvinaiset ja arvokkaat niteet tulevat nyt helposti ja ilmaiseksi luettaviksi verkkoon.
Väitöskirjoista suurin osa on latinankielisiä, vaikka on joukossa myös muutamia ruotsiksi.
Hankkeen projektipäällikkö ja päätoimittaja Tuukka Tomperi toivoo, että näitä suomalaisen aatehistorian ja tieteen historian kannalta erittäin kiinnostavia dissertaatioita saataisiin jatkossa käännetyksi suomeksi.
– Tällä hetkellä väitöskirjoista on nelisenkymmentä litteroitu helppolukuisiksi tekstitiedostoiksi ja niihin on samalla kirjoitettu asiasanaluettelo sekä tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voisin kuvitella, että jo nyt kokoelma herättää kiinnostusta latinankielen tutkijoissa ja harrastajissa kansainvälisesti.
Portaalin puitteissa on käynnissä myös monia muita digitointiprojekteja. Digitoitu on muun muassa Finsk Tidskrift -lehden vanhoja avainartikkeleita sekä filosofi Rolf Lagerborgin ja filosofi Edvard Westermarckin arkistoaineistoja, kuten heidän Åbo Akademin kirjastossa säilytettävä kirjeenvaihtonsa. Digitoitu on myös joukko 1800-luvun merkkiteoksia: ensimmäiset suomenkieliset filosofian väitöskirjat, Karl Lindroosin dissertaatio Platonin Timaioksesta ja J. A. Lylyn Plootinos sielun substantsiaalisuudesta, sekä teoksia Th. Reinilta, W. Bolinilta, J. J. F. Peranderilta ja Z. J. Clevelta. Lehtiartikkelien ja merkkiteosten digitointeja jatketaan portaalin avaamisen jälkeenkin.
Portaali tarjoaa tietenkin myös reitin filosofian verkkolähteille. Sivuilta löytyy huolellisesti valikoitu ja referoitu linkkikokoelma keskeisistä verkkosivuista eri kielillä. Samoin sivuille on koottu suomalaisten tutkijoiden ja portaalihankkeen yhteistyöllä tällä hetkellä ilmeisesti laajin millään kielellä verkosta löytyvä filosofian klassikoiden e-kirjojen linkkikokoelma.
– Kaikkia filosofian klassikoita ei suinkaan ole helppo löytää kirjoina, joista on usein olemassa vain pieniä ja vanhoja painoksia. Verkko on tässä erinomainen apuväline, Tomperi painottaa.
– Jo nyt internetistä löytyy valtava määrä filosofian klassikkoteoksia kokoteksteinä. Niitä vain voi olla hyvin vaikea löytää eri kielialueilta ja monenlaisilta verkkosivuilta tai verkkoarkistoista. Olemme yrittäneet tehdä työn käyttäjien puolesta, eli koota ja järjestää helppokäyttöisen yhteyden näihin teoksiin. Kaikkea ei tarvitse digitoida itse, juuri verkottuminen ja avoimuus tekevät internetistä kätevän arkiston, Tomperi tähdentää.
Tärkeänä tietolähteenä toimii myös kotimaisten asiantuntijoiden uusista artikkeleista toimitettava ja jatkuvasti laajentuva Logos-verkkosanakirja, joka esittelee filosofeja, teoksia, käsitteitä ja keskeisiä filosofisia teemoja.
– Verkkojulkaiseminen mahdollistaa laajojenkin sanakirjahankkeiden toteuttamisen vähitellen. Suomeksi ei ole olemassa kattavaa filosofian sanakirjaa, joten ajattelimme, että internet on paras mahdollinen paikka koota sellaista, toteaa Logos-sanakirjan toimittaja Sami Syrjämäki.
Portaalin ruotsinkielinen osio sisältää samoin filosofisen sanakirjan, jonka ovat koonneet Martin Nybom ja Göran Torrkulla Åbo Akademista.
– Sanastoa lisätään vielä myöhemmin, mutta nyt siihen kuuluu jo kolmisensataa ruotsinkielistä filosofista termiä selityksineen.
Sanakirjojen tapaan koko portaali kasvaa ajan myötä. Åbo Akademissa filosofian tutkijana toimiva portaalin ruotsinkielinen päätoimittaja Yrsa Neuman muistuttaa, ettei hanke suinkaan ole valmis julkistamisen yhteydessä.
– Paljon digitoitua ja tuotettua materiaalia on vielä viemättä verkkosivuille. Sitä lisätään vähitellen myös siksi, että käyttäjät ehtivät ensin tutustua portaaliin muuten. Lisää materiaalia digitoidaan ja tuotetaan jatkossakin aina rahoituksen mahdollistaessa. Internetissä tila ei ole ongelma, vaan portaali voi laajentua rajattomasti, Neuman muistuttaa. Filosofisesti kiinnostavaa audio-visuaalista aineistoa toivoisimme toki enemmän.
– Suuri osa työstä on ollut aineistojen kartoittamista, valikoimista ja toimittamista. Olemme iloisia siitä, miten monien filosofien perheet ja perikunnat ovat hankkeeseen suhtautuneet. Olemme esimerkiksi saaneet käyttöömme kuvia yksityishenkilöiltä ja perhealbumeista.
– Toivottavasti näin on jatkossakin ja toivottavasti ihmiset ottavat meihin yhteyttä ja tarjoavat arkistoon digitoitavaksi aineistoja. Tällöin ne saadaan kaikkien ulottuville, mutta samalla ne myös tallennetaan, mikä on tärkeää muistaa. Esimerkiksi vanhoja valokuvia voi uhata haalistuminen ja tuhoutuminen ja sama pätee vanhoihin äänitteisiin, korostavat Neuman ja Tomperi.
Portaalin ideoinnista ja hankkeen käynnistämisestä on ollut päävastuussa filosofinen niin & näin -aikakauslehti. Ruotsinkielisestä osiosta ja ruotsinkielisten sisältöjen hankkimisesta on vastannut portaalin toinen tuottaja, filosofian oppiaine Åbo Akademissa. Hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2004, ja Åbo Akademi liittyi yhteistyökumppaniksi vuonna 2006.
Portaalin tuottamista ovat tähän mennessä tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto ja Opetusministeriön kulttuurin tietoyhteiskuntahanke sekä ruotsinkielisen osion tuottamista Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska Kulturfonden ja Otto A. Malms donationsfond. Henkilökohtaisia työskentelyapurahoja ovat myöntäneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Suomen tiedetoimittajain liitto.
Tiedustelut:
Tuukka Tomperi (suomeksi): toimitus at filosofia.fi
Yrsa Neumann (på svenska): filosofiportalen at abo.fi
Sami Syrjämäki: sami.syrjamaki at uta.fi
niin & näin – filosofinen aikakauslehti
Portaalin tuottanut niin & näin -lehti on suomen ainoa neljästi vuodessa ilmestyvä filosofinen aikakauslehti. Se on ollut olemassa vuodesta 1994 lähtien ja kasvanut tänä aikana yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista kulttuurilehdistä. niin & näin on yhdistänyt harvinaisella tavalla akateemisen julkaisemisen ja tutkimusartikkelit laajemmalle lukijakunnalle suunnattuihin kulttuurisiin ja yleisintellektuaalisiin sisältöihin.
niin & näin -lehden omat verkkosivut ovat olleet uudistuksen takia suljettuina, mutta avautuvat uudelleen tänä syksynä osoitteessa www.netn.fi, mistä löytyy tällä hetkellä lehden ja kirjasarjan verkkokauppa.
Päätoimittajat:
Jarkko S. Tuusvuori,
Tere Vadén, paatoimittaja at netn.fi
Toimitussihteeri:
Tuukka Tomperi, toimitus at netn.fi
