Skip to content

Uutisia Samoalta

800px-samoa_sopoaga.jpg
Julkaistu: Aikalainen 16/2007

Samoalta on löydetty aikaisemmin tuntematon ihmisryhmä. Heidän kulttuurinsa tutkiminen on tuonut valoon seikkoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään ihmisajattelun kehitystä ja vaiheita. Tutkimus on vaatinut laajaa perehtymistä ja pitkiä osallistuvan havainnoinin jaksoja, koska ajattelun rakenteet eivät paljastu kyselemällä tai pintapuolisen tutustumisen perusteella.

Erityistä mielenkiintoa on herättänyt kulttuuriin sisältyvä käsitys ihmisen luonteesta. Kulttuuri jakaa ihmistoiminnot, niin yksityiset kuin julkisetkin, tiukasti kahteen ryhmään. Kahtiajako opitaan implisiittisesti sosiaalistumisprosessin aikana, eikä se ole satunnaiselle tarkkailijalle itsestäänselvä. Usein ulkopuolinen tekee noloja virheitä sekottamalla ryhmät keskenään. Vaikuttaa siltä, että kahtiajaon yksityiskohdat opitaan perheyhteisöissä, ja jaon kriteerit saattavat vaihdella ja muuntua toistaiseksi tuntemattomilla tavoilla.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat toiminnot kuten parantaminen, jälkeläisten kasvatus ja palkitseminen, kun taas toisen ryhmän paradigmaattisia esimerkkejä ovat tutkijoiden mukaan rangaistuskäytännöt ja muu sosiaalinen ulossulkeminen, pariutuminen ja uskonnollinen käyttäytyminen. Ajatellessaan ja selittäessään ensimmäisen ryhmän toimintoja kulttuurin toimijat pitävät ihmistä luonnonolentona, joka on itsensä ulkopuolisten lakien määräämä. Suuri osa kulttuurin aktiviteeteista perustuukin luonnon käsittelyn valmistelemiseen, suunnittelemiseen, seuraamiseen ja siitä nauttimiseen. Toisen ryhmän toiminnoissa kulttuurin jäsen puolestaan katsoo olevansa vapaa henki, joka omasyntyisesti ja muusta maailmasta välittämättä toimii tekojensa aiheuttajana. Näitä käsityksiä on jopa kirjattu ylös kulttuurin sosiaalisiin sopimuksiin, joita pyritään noudattamaan. Kuten useat antropologian haarat painottavat, tällainen alkava formalisoitumisprosessi on ehkä merkki siitä, että toisen ryhmän toiminnot ovat ritualisoitumassa, ja ensimmäinen ryhmä voimistumassa.

Tutkijoilta kesti kauan aikaa löytää tämä perusrakenne, koska kulttuurin informantit joko tahallaan tai tietämättään käyttävät jompaa kumpaa ryhmää kuvaavia termejä myös sellaisista toiminnoista, joissa he itse käyttäytyvät päin vastoin. Ehkä hämmästyttävintä kuitenkin on, miten hyvin ja luontevasti nämä päinvastaiset käsitykset ihmisen luonteesta toimivat kulttuurin sisällä. Kulttuurin jäsen tuskin koskaan kohtaa tilannetta, jossa hän joutuisi vastatusten ristiriidan kanssa, koska sosiaaliset käytännöt ja puhetavat suuntaavat huomion automaattisesti muualle ristiriidan mahdollisuuden uhatessa. Jos ulkopuolinen taho esimerkiksi kyselemällä johdattaa keskustelun ristiriidan äärelle, kulttuurin omaksunut natiivi ei hätkähdä, vaan pystyy esittämään perusteluja molemmille käsityksille, sekä ryhmien pitämiselle toisista erillään. Ristiriita ei estä kulttuuria tai sen jäseniä toimimasta menestyksellisesti.

On toivottavaa, että tutkimukset ainutlaatuisen kulttuurin parissa jatkuvat, paljastaen uusia piirteitä alkukantaisen mielen toiminnasta.

2 Comments

  1. Tuomas Pylkkö wrote:

    http://blogs.usatoday.com/ondeadline/2008/05/uncontacted-tri.html

    Saturday, May 31, 2008 at 2:21 am | Permalink
  2. tere wrote:

    Toivotaan, että puolustus pitää. Jouset näyttää pitkiltä ja voimakkailta.

    Sunday, June 1, 2008 at 1:40 pm | Permalink

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*