Pääsin haastateltavaksi Elonkehään — numero 1/2023 on energia-teemainen ja kaiken kaikkiaan mainio.
“Kuinka energiaa voidaan ymmärtää ilmastonmuutoksen, konfliktien ja energiakriisin aikakaudella? Tere Vadén ja Pasi Takkinen pohtivat, kuinka monet energiaan liittyvät totuudet ja tottumukset ovat muutoksessa. Keskustelu käytiin Helsingin Kaivopuistossa, hiljattain toimintansa aloittaneella Tieteen ja toivon talolla, jonka tarkoitus on edistää ympäristökriisin vaatimaa nopeaa kulttuurimuutosta.”
… ilmestyi Alue ja ympäristö -lehdessä 51(2).
https://doi.org/10.30663/ay.121616
Energiamurros on erityinen haaste Suomelle, jossa energian ja luonnonvarojen kulutus per capita on erittäin korkea. Koska kaikki ei-fossiiliset energiatuontantomuodot ydinvoimaa lukuun ottamatta käyttävät fossiilisia enemmän maapinta-alaa ja bioenergia (kuten puu) erityisen paljon, kiinnittyy huomio maankäytön hyötysuhteeseen. Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen fossiilienergiajakeiden korvaaminen kotimaisella maapinta-alaan sidoksissa olevilla energiamuodoilla tuottaa joukon uusia kysymyksiä niin maankäytön suunnittelun, teollisen työnjaon, maan ja energiavirtojen omistuksen, raaka-aineiden tuotannon ja käytön sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Keskitymme artikkelissa teollisen työnjaon ja omistuksen kysymyksiin. Metsäsektorin tarpeet ovat historiallisesti määritelleet teollista työnjakoa, raaka-aineen ja energian käyttöä. “Maan tapana” on ollut puun hyödyntäminen suurimmaksi osaksi energiana, metsäteollisuuden omien energiaintensiivisten prosessien tarpeisiin. Energiamurroksen sekä metsien hiilivirtojen ja monimuotoisuuden orastavan hinnoittelun myötä maa-alueille syntyy kertaluokkaa, jopa kahta, tehokkaampia ja mahdollisesti myös taloudellisesti houkuttelevampia käyttötapoja, kuten tuuli- ja aurinkovoima, hiilinielut ja luontokompensaatiot. Maankäytön hyötysuhde on puuenergialla kaikkein alhaisin. Tämä kertoo metsien käytön muutosmahdollisuudesta: käyttämällä metsäalaa aurinko- tai erityisesti tuulienergian tuotantoon alueen käytön energiatehokkuus kasvaa, ja tuulienergian tapauksessa suuri osa metsäalueen puusta vapautuu raaka-aineeksi muuhun käyttöön tai metsän omien ekologisten kiertojen resurssiksi.
Suomeksi kaivosasioista:
https://soundcloud.com/radio_moreeni/voiko-kaivostoiminta-olla-eettista-tai-ekologista
Ja englanniksi energiasta:
Eloradiossa pohtimassa tiedettä suhteessa ilmastonmuutokseen, Rakel Similän ja Anita Välikankaan kanssa.
Viktor Kiryanov / Unsplash
Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.
Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin kielikuvaa lainaten aave kummittelee pandemiasta irti pyristelevässä maailmassa – energiapulan ja inflaation aave. Kaikkien kolmen fossiilisen polttoaineen – hiilen, öljyn, maakaasun – hinta on noussut ja kahden viimeisen noin kaksinkertaistunut vuoden aikana. Koska energian hinta siirtyy ennen pitkää lähes kaikkien muiden tuotteiden hintoihin, on hintapiikki synnyttänyt pelon jopa hallitsemattomasta inflaation kiihtymisestä. Myös talouskasvu on uhattuna.
Update 18.10.: the book is now available from Booky. Get yours now!
During the summer the Department of Philosophy in the University of Helsinki published a collection of articles called Unfolding the Big Picture. Essays in Honour of Paavo Pylkkänen. Together with Petteri Limnell, I had the pleaasure of editing this collection that celebrates Paavo’s work and the inspiration he has provided to colleagues and students. He has contributed remarkable insights to philosophy of quantum mechanics and philosophy of mind already during four decades. The essays in the collection deal with the core issues of Paavo’s work: the fundamental questions of the nature of consciousness, the nature of matter, and their relationship.
The list of contributors is impressive, and the essays well worth a look. For your own copy, contact the Department of Philosophy.
Contents
Foreword
Esipuhe
Raisa Marjamäki, Juhlaruno Paavo Pylkkäselle
Tuomas E. Tahko, Bohmian Holism
Antti Hautamäki, Aika ja aikatietoisuus
Sami Pihlström, William James’s Pragmatism and ?the Problem of Realism
Jari Palomäki, On Scientifically Unsolvable Problems
Kristjan Loorits, Unmasking Implicit Epiphenomenalism About Consciousness
Ilkka Pättiniemi, The Quest for the Really Real, or What the Philosophy of Mind and the Interpretation of Quantum Mechanics Have in Common
Tarja Kallio-Tamminen, The universe as a hierarchically organized whole in action
Ahti Lampinen, Boundary conditions in the interpretation of quantum mechanics
Jens Allwood, A skeptical defense of skepticism
Maxim Stamenov, The place and functions of consciousness and language in mind’s architecture
Timo Laiho, The Mind-Body Problem Considered as the Constitution of the Sensual Qualities
Stuart Hameroff, Consciousness and Orch OR — Penrose, Bohm, Darwin, Freud and Chomsky
Ari Peuhu, Bohm and Pylkkänen on active information
Basil Hiley, Some Remarks on the Evolution of Bohm’s Proposals for an Alternative to Standard Quantum Mechanics
Gordon Globus, Quantum Monadology
Seppo Luoma-Keturi, Folding digital media
Matti Vaittinen, Ajattelun paikka ei ole ajattelun paikka—Sisäinen näkeminen ei ole sama asia kuin katsominen sisään ‘ulospäin’. J. Krishnamurtin näkemysten tarkastelua henkilöhistorian valossa
Petteri Limnell ja Tere Vadén, Paavon kanssa kohti isoa kuvaa
Stig Stenholm, Knowledge-based quantum formalism
Paljon koronavuoden mietteitä tiivistettynä tässä Moreeniradion “Kauniit ja mielettömät” -jaksossa nimeltä Ekokatastrofi. Ohjelman tekivät Maria Haanpää, Tomi Kallio, Emilia Kukkala, Pasi Palonen ja MC Todnäk.
https://soundcloud.com/mieletontavaloa/kauniit-ja-mielettomat-ekokatastrofi-vieraana-tere-vaden
Teksti ilmestyi niin & näin -lehdessä 2/2018.
“Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.
Nyt koronakriisi on muodostumassa saranakohdaksi, joka voi muuttaa kohtalonyhteyttä tavalla, johon aiemmat kriisit ja ponnistelut eivät ole pystyneet. Toki muutoksen yksityiskohdat ja lopputulos ovat vielä epäselviä, koska itse kriisi on yhä käynnissä.”
