Maarit Haataja haastatteli Kulttuurivihkoihin:
kulttuurivihkot-3-4-2019Uudessa Alue ja ympäristö-lehdessä ilmestyi BIOS-porukalla kirjoitettu artikkeli “Onnistunut irtikytkentä Suomessa?”.
Abstrakti
Ympäristövaikutusten irtikytkentää talouden koosta ja kasvusta on esitetty ratkaisuksi ekologisen kestämättömyyden ongelmaan. Irtikytkentä on myös “vihreän kasvun” ja kiertotalouden välttämätön taustaoletus. Kun arvioidaan, minkä kokoinen tehtävä onnistunut irtikytkentä Suomessa olisi ja miten nopeasti se pitäisi toteuttaa, huomataan sen olevan mahdotonta. Löytämämme empiiriset havainnot eivät osoita vaadittavan nopeaa ja syvää irtikytkentää. Tämän vuoksi irtikytkentä ei ole hyvä käsite ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa, vaan tarvittavan muutoksen luonnetta on parempi kuvata käsittein, jotka eivät sitoudu irtikytkennän oletuksiin talouskasvusta.
Avainsanat: irtikytkentä, materiaalien käyttö, absoluuttinen irtikytkentä
Esitys tilaisuudessa “Yliopisto ajattelun paikkana”, 5.4. 2019 Tampereen yliopisto
https://facebook.com/events/759725001067489/
https://tampub.uta.fi/handle/10024/65645
Mitä vuosi 2050 voi kertoa akateemisesta tiedonmuodostuksesta? from Tere Vadén on Vimeo.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi vuosittaisen energiakatsauksensa World Energy Outlook (WEO) 2018 marraskuussa Lontoossa. Julkistuksen jälkeen media raportoi erityisesti IEA:n johtajan Fatih Birolin varoituksen, että maailma ei kestä enää yhtään uutta fossiilivoimalaitosta, koska olemassaoleva fossiili-infra syö lähes koko globaalin hiilibudjetin vuoteen 2040 mennessä. IEA:n laskelmien mukaan nykyinen infrastruktuuri tuottaa 550 gigatonnia hiilidioksidia seuraavien 22 vuoden aikana, mikä jättää jäljelle vain 40 gigatonnia alle 2°C lämpenemisen hiiilibudjettiin. The Guardian lainaa Birolia: ”Käytämme jo 95% hiilibudjetista, vaikka emme tekisi mitään muuta. On tietenkin mahdotonta, että emme rakentaisi enää autoja tai voimalaitoksia.” Maalaisjärkinen johtopäätös on selvä. Paitsi että uusia fossiilivoimalaitoksia ei voi rakentaa, olemassaolevien päästöjä on vähennettävä ja voimalaitoksia myös poistettava käytöstä. Tai kuten Birol asian ilmaisee: “capital stock must be retired early”, jotta edes jonkinlaista liikkumavaraa syntyisi.
Guardian kutsuu jutussaan IEA:ta nimellä ”watchdog”, minkä fossiili-infrastruktuurin lisäämisestä varoittaminen kenties oikeuttaa. Historiallista taustaa vasten ”vahtikoiraksi” kutsuminen on kuitenkin lystikästä, koska IEA on pikemminkin tunnettu toimijana, jonka mielestä fossiilisten polttoaineiden tuotannossa ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista ongelmaa. Yleensä WEO:n skenaariot sisältävät jokseenkin ylioptimistisia öljyn tuotanto- ja hintakäppyröitä tai suorastaan huvittavan käyttökelvottomia näkemyksiä uusiutuvista energialähteistä. Tätä viestiä se on toistanut niin sitkeästi, että sitä on epäilty jopa tahallisesta vääristelystä ja parhaimmillaan poliittisesta pikemmin kuin vakavasti otettavasta skenaarioinnista.
Ehkä tässä on WEO2018-raportin historiallinen merkitys. IEA on aloittanut mutaation unilääkkeestä vahtikoiraksi.
Kuten hiilibudjetin kohdalla, muutenkin IEA:n skenaariot eivät ole ennustuksia, vaan eteenpäinlaskentaa oletuksella, että nykyiset toimet jatkuvat, eikä muutoksia tapahdu. Näin ollen ne eivät yritäkään ottaa huomioon monella tavalla yhteen- ja takaisinkytkeytyneitä maailmantalouden heilahduksia. Kaikki ei-lineaarinen muutos, kuten vuoden 2008 finanssikriisi ja siihen liittyneet rajut hintaheilahtelut, on tällaisten skenaarioiden ulottumattomissa. Keskustelua on käyty varsinkin WEO-raporttien PV-aurinkosähkön tuotantoluvuista, joille Eindhovenin teknisen yliopiston tutkija Auke Hoekstra on irvinyt sosiaalisessa mediassa.
IEA vastaa kritiikkiin, että heidän skenaarionsa eivät ole ennusteita, vaan laskelmia siitä, mitä tapahtuu, jos nykyisiä (Current Policies) ja jo päätettyjä (New Policies) toimia jatketaan muuttumattomina. Sinänsä WEO-tyyppinen skenaariointi, kuten kaikki muutkin indikaattorit, ovat toimivia, jos ja kun otetaan huomioon niiden laskentatapa ja sen rajoitukset. WEO- raporttien eteenpäinlaskenta ei yritäkään kertoa mitään siitä, millaisia energiankäyttöön vaikuttavia kulutustottumusten, verotuksen, investointien, rajoitusten ja niin edelleen muutoksia on jo käynnissä ja miten energiantuotanto ja – kysyntä niiden vaikutusten alla kehittyvät. Silti kritiikki kiinnittää tärkeällä tavalla huomiota energia-alan ennusteiden järjestelmällisiin heikkouksiin.(*)
Fossiilisten polttoaineiden suhteen IEA:ta on moitittu siitä, että se ei ole ottanut skenaarioissaan huomioon edes luonnontieteellisesti ennustettavissa olevia muutoksia, kuten öljy- ja maakaasulähteiden geologista ehtymistä ja fossiilisista lähteistä saatavan nettonergiamäärän hiipumista. Esimerkiksi ennen konventionaalisen öljyn tuotantohuipun saavuttamista (vuonna 2008, tasolla 69,5 miljoonaa barrelia päivässä, MB/d), IEA skenaarioi koko ajan tuotannon kasvua (todeten huipun jälkikäteen vuoden 2010 WEO-raportissa). Huipun aikana ja sen jälkeen IEA jätti tuotantohuolet sikseen korostamalla epäkonventionaalisen tuotannon (öljyhiekat, fracking eli säröytys) nousua.
Yhdysvaltain epätavanomainen öljyntuotanto nousikin nopeasti lähes nollasta 5 miljoonaan barreliin päivässä. Säröytyksen ongelma on kaiken aikaaa ollut huono kannattavuus, minkä vuoksi säröytykseen nojaavat yhtiöt ovat pahasti velkaantuneita ja tappiollisia. Niiden kyky tehdä uusia investointeja on kiinni paitsi öljyn hinnan noususta, myös pankkiirien luottamuksesta. IEA:lla luottamusta säröytyksen kasvuun vielä on.
Vuodesta 2015 lähtien raportti näkee öljyn kysynnän kasvaneen vuosittain miljoonan barrelin päiväkulutuksella. Tämä asettaa paineita tuotanolle, koska kaupalliset öljy-yhtiöt ovat sekä (nettoenergeettisen ja taloudellisen) kannattavuuden heikkenemisen että säätelyyn liittyvien riskien vuoksi voimakkaasti vähentäneet investointejaan tai jopa lopettaneet investoinnit uuteen tuotantoon kokonaan. IEA ennakoikin, että lisätuotantoa on saatavilla lähinnä Saudi-Arabiasta, Iranista ja Irakista, joissa suuri osa tuotannosta on valtiollisten yhtiöiden käsissä.
Raportti huomauttaa, että konventionaalisiin lähteisiin tehtyjen investointien ja kysynnän kasvun välillä on huomattava kuilu, joka ennakoi hintahuippuja 2020-luvulle. Yhdysvaltojen säröytys-tuotannon pitäisi IEA:n mukaan kolminkertaistua nykyisestä, jotta se riittäisi kuilun umpeenkuromiseen vuoteen 2025 mennessä. Säröytyksen kolminkertaistumionen on erittäin epätodennäköistä, koska juuri säröytykseen keskittyneet yhtiöt ovat pahimmin pulassa. Vuoden 2008 jälkeen konventionaalisen öljyn tuotanto on laskenut vuosittain 2,5 Mb/d, ja tästä eteenpäin WEO2018 arvioi laskun olevan tasoa 3 Mb/d, joten vuonna 2040 perinteisen öljyn osuus kaikesta öljyntuotannosta on noin 62%. Tämä lasku antaa IEA:lle aiheen ennakoida hintapiikkejä 2020-luvulle.
Kaiken kaikkiaan lähivuosien öljyntuotannon kehitys näyttää raportin mukaan tältä:
Punainen alue vastaa vuosittaista 8% tuotannon laskua (natural decline), mikä toteutuu, jos nykyisin käytössä olevia lähteitä ei kehitetä; vaaleampi punainen tuotannon 4% laskua (observed decline), jos nykyisiin lähteisiin investoidaan riittävästi. Tässäkin tapauksessa kysynnän (New Policies) ja tuotannon välillä on 34 Mb/d aukko – jos siis uusia lähteitä ei tule tuotantoon (WEO 2016 ennakoi aukon kooksi 20 Mb/d, eli tilanne on heikentynyt parissa vuodessa huomattavasti). Paineet investointeihin ovat siis kovat. Vuosittain pitäisi uuteen tuotantoon ottaa 16 miljardin barrelin varannot, jotta aukko täyttyisi. Vuodesta 2014 lähtien vuosittain on otettu käyttöön noin 8 miljardin barrelin varannot. Kahdeksan miljardin luvulla eteenpäinlaskien vuonna 2025 kysynnän ja tarjonnan välillä on 13 Mb/d vaje – eli kaiken (niin tavanomaisen kuin epätavanomaisen) öljyntuotannon huippu on silloin ohitettu. Ainoa mahdollinen vajeen täyttäjä on sama, mikä täytti kysynnän kasvun ja tarjonnan välisen kuilun vuoden 2008 jälkeen: Yhdysvaltain epäkonventionaalisen öljyn tuotannon kolminkertaistuminen. Pahin mahdollisuus on siis jopa 34 Mb/d tuotannon katoaminen 7 vuodessa, mikä vastaisi 37% vuotuisesta öljynkulutuksesta.
Kuten Antonio Turiel WEO-analyysissään toteaa, kysynnän ja tarjonnan välinen ero, joka tietää hintaheilahteluja, on perussyy meneillään olevalle rynkyttävälle ”demand destruction”-spiraalille, jossa vallitsevat (väliin vuoronperään ja väliin yhtä aikaa) kuluttajille liian korkeat hinnat ja tuottajille liian alhaiset hinnat. Geologisesti öljylähteiden nettoenergeettinen tuottavuus heikkenee ja demand destruction-spiraali heikentää kannattavuutta.
Koska fossiilinen energia on edelleen leijonanosa maailman energiankäytöstä ja öljyn osuus laskee, ounastelee WEO 2018 sekä maakaasun että uusiutuvien sähköntuotannon muotojen kasvua. Birolin näkemys on, että samaan tapaan kuin Kiina kasvatti öljyn kysyntää kymmenen vuotta sitten, se kasvattaa maakaasun kysyntää nyt. Raportti arvioi myös EU:n maakaasun saatavuutta, ja näkee mahdollisuuksia kysynnän kattamisella lähinnä Venäjän suunnalta ja nesteytetyn kaasun tuonnissa.
Mielenkiintoinen on myös Birolin toteamus, että maailman energiapolitiikan kohtalo on hallitusten käsissä: “Analyysimme mukaan yli 70% energiainvestoinneista on hallitusten alullepanemia, ja siten viesti on selvä — maailman energiankäytön kohtalo riippuu hallitusten päätöksistä […] Onnistuminen vaatii ennennäkemätöntä globalia poliittista ja talpudellista ponnistusta.” IEA ja Birol viittoilemassa julkisvallan hallinnoiman energiatransition suuntaan — pitihän se tämäkin päivä kokea.
Samaan tapaan kuin ilmastonmuutos ei ole ainoa ekologisia järjestelmiä uhkaava muutos, ei myöskään tarve päästövähennyksiin ole ainoa fossiilisten polttoa vaaniva piina. Fossiilisia polttoaineita on riittävä määrä tuhoisan ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi, mutta ei riittävää määrää tuottamaan energiaa kysynnän kasvun WEO2018-ennusteiden mukaisesti. Voi hyvinkin olla, että energian käytön vähentämiseen on fossiilisen energian kohdalla paitsi hyvät syyt, myös fysikaalinen pakko.
(*)
Tästä on paljon hyviä lähteitä:
1. “Better Predictions in Renewable Energy” https://steinbuch.wordpress.com/2017/10/20/better-predictions-in-renewable-energy/
2. “Creating Agent-Based Energy Transition Management Models That Can Uncover Profitable Pathways to Climate Change Mitigation” https://www.hindawi.com/journals/complexity/2017/1967645/abs/
3. “Perils of Long-Range Energy Forecasting:
Reflections on Looking Far Ahead” http://vaclavsmil.com/wp-content/uploads/docs/smil-article-2000-science2000.pdf
4. “Why Energy Forecasting Goes Wildly Wrong” http://www.ensec.org/index.php?option=com_content&view=article&id=466:why-energy-forecasting-goes-wildly-wrong&catid=139:issue-content&Itemid=425
5. “Oil projections in retrospect: Revisions, accuracy and current uncertainty
” https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306261918303428
6. Carbon Tracker “Lost in Transition” https://www.carbontracker.org/wp-content/uploads/2015/10/Lost-in-transition-Exec-Sumary_221015.pdf
Keskustelua energian kokemuksesta
Perttu Saksan näyttely “Maps of Essence”
Helsinki Contemporary
26.10.2018
Keskustelua energian kokemuksesta – Salminen, Vadén & Saksa from Tere Vadén on Vimeo.
A new article in the journal Relations. Beyond Anthropocentrism.
Abstract. Several socio-economic and technological conditions shaped the faces of modernity, but with-out massive energy surplus modernity as we know it would not be possible at all. Fossil fuels are not created by humans. Consequently, part of the credit for modernity that is assigned to the other (human) conditions, belongs to (non-human) fossil fuels. The misplaced assignment of credit also points to modernity’s characteristic blindness to its material conditions. By and large, modernity has been described as a human victory over nature. This is supremely ironic, as the supposed human independence relies on a particular natural phenomenon. Unfortu-nately, this forgetfulness extends into ethics. Typical modern views on ethics rely on a subject with an autonomous capacity to act and deliberate. There is a structural parallel between the way in which the modern subject detaches itself from its material and social surroundings and the way in which a fossil fuel economy detaches production from consumption, products from waste, actions from consequences. If ethics is blind to the way in which the detachment is dependent on a particular energy regime, it is unlikely to result in a robust de-fossilization. In this article, we argue that the notions of modernity and (modern) subjectivication are made possible by non-human energy, namely fossil fuels. Thus, energy ethics for the post-fossil era will be ultimately based on a-subjective and non-modern premises.
Keywords: fossil fuels; oil; subject; nafthology; nafthism; ethics; modernity; work; energy; capitalism
Ethics, Nafthism, and the Fossil subject by tereensio1592 on Scribd
Ihmisiä, siis eläimiä -podcast
4 tuntia (sic) läpändeerusta!?!
Jakso 28: Filosofi Tere Vadén @tereensio. Keskustelunaiheita mm. #syntytieto #öljy #energiantuotanto #fossiilikapitalismi #riippuvuus #eläimyys #talouskasvu #talouslasku #suru #tiede #myytit #toivo #ilmastonmuutos #avoinlähdekoodi #kohtalo #tehokkuus
Aikakoodit:
00:00:07 Esittely. Ekologia ja energia. Lohkoketjut. Mitä on syntytieto? Millainen on kestävä elämäntapa? Mihin syntytiedon katoaminen juontaa juurensa? Syntytieto ja hyödykkeiden elämänpolku. Nicholas Nassem Taleb ja antifragiilius. Anomia syntytiedon poissaolona. Syntytieto muissa kielissä. Energia ja syntytieto. Öljy ja fossiiliset polttoaineet. Kalevalainen kansanrunous ja syntyloitsut. Joukahainen suossa. Aineelliset asiat ihmisten kiinnostuksen määrittäjänä. Aineellisuuden ja henkisyyden rooli elämäntavan säilymisessä. Kuinka syvästi ohentunutta syntytietoa voi elvyttää?
00:32:26 Jos vanhat myytit menettävät merkityksensä, millaisissa olosuhteissa voi syntyä uusia myyttejä? Liberaalin yksilön velvoitteettomuus. Halutalous. Kaventuneen syntytiedon piirissä eläminen. Alkoholismi yhteiskunnasta pois astumisen keinona. Etuoikeutettuus ja syrjäytyneiden demonisointi heidän laiskuudestaan. Paskaduunit. Omaa etuoikeutettuutta koskeva sokeus maagisena ajatteluna. Henry ei ole valinnut onnekkuuteensa johtaneita tekijöitä. Myyttien ja syntytiedon järjestys.
00:45:59 Animismi ja uudet uskonnollisen olemisen tavat maailmassa. Luonnonympäristö ja vuorovaikutus. Eläimyys. Eläin väylänä ulos ihmisyydestä. Eläinten itsetietoisuus ja merkitysmaailma. Eläinten vastaukset elämään ja kuolemaan. Tanssi eläimenä. Neljällä raajalla liikkumisen avartavat vaikutukset. Sunaura Taylor ja vammaisuuden voimauttavuus. Ihmisen yleispätevien ajatuskehikkojen kapeus. Ihmisen ihmisyys erotettuna eläimyydestä. Ihmisyyden määritelmien rajat ja niiden kaventuminen. Miekkavalaat ja kulttuurievoluutio. Varikset ja työkalut. Meta-ajattelu muilla eläinlajeilla. Plasebovaikutus eläimillä.
01:04:10 Miten syntytiedon oheneminen näkyy yhteisössä? Lönnrotin Kalevalan juoni syntytiedon hukkumisen kuvauksena. Uskomusten näkyminen ihmisten käytännön toiminnassa. Jäävuorivertaus. Uskonnossa ei ole kyse (vain) uskomuksista. Kohtalokkuus ja liberalismi. Kaupasta ostettujen tuotteiden tuotantohistorian tavoittamattomuus. Ihmisen ja muun luonnon kytkennällisyyden lihallisen tason katkos. Fossiilisten polttoaineiden logistiikan läpinäkymättömyys ja kohtalokkuus. Tärkeyksien muutostahti. Ylisukupolvisesti pysyvien elementtien tunnistaminen. Myötätunto teollisen sivilisaation ihmistä kohtaan. Survivalismin rajoitukset.
01:23:58 Öljy. Sinnikkyys ja neuvokkuus. Fossiilikapitalismi ja mustan auringon sokea myytti. Helpon energian vaikutukset. Energiatuotannon ja kapitalismin suhde. Produktivismi. Fossiilikapitalismin polkuriippuvuudet. Öljyn tehokkuus. Öljy on kapitalismin ruumiille kuin vesi ihmisruumiille. Energiainfrastruktuurin muuttamisen vaikeus. Fossiiliriippuvuudesta irtautumisen henkisten rakenteiden muutostarpeet. Geopolitiikka. EROEI eli tuotannosta saadun energian määrä jaettuna tuotantoon sijoitetun energian määrällä. Öljyn korvattavuus. Työ fysikaalisena suureena. Fossiiliset polttoaineet työntekijänä. Energiaorjat. Polttaminen ja sivilisaatio. Pienydinvoimalat ja ydinvoiman haasteet. Uuden teknologian käyttöönoton kitka. Vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen toteutettavuus. Dekarbonisaation vaatimat uhraukset, downshiftaaminen ja irtikytkentä. Metsiensuojelu. Italia, Viiden tähden liike ja degrowth. Uskonnollisuuden tulevaisuus.
02:02:10 Mitä öljystä jää ymmärtämättä narratiiveissamme? Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat valinnoistamme seuraavina itsestäänselvyyksinä. Ihmisen tarina luonnon voittamisesta. Kysynnän ja tarjonnan lain soveltumattomuus energiaan. Venäjän energiantuotannonvaikutukset paikallisyhteisöihin. Muovi. Ihmisen vaatimukset luonnolle ja resurssien riittoisuuden olettaminen itsestäänselvyytenä. Monimutkaisen sivilisaation edellytykset. Ongelmien ratkaiseminen energialla. Ruoantuotanto. Vihreän vallankumouksen fossiilipohjaisuus. Kehitysansa. Lasse Nordlund ja ruoantuotantomenetelmien tehokkuus. Kierrot ja varannot ja ihmiselle mielekkäät mittakaavat. Permakulttuurin ja tehotuotannon vertaaminen. EROEI:n ja tehokkuuden laskemisen ongelmat. Uusiutuvia koskeva hype. Optimismi ja objektiivisuus. Ilmastomallien sokeat pisteet. Ilmastopakolaisuus.
02:29:06 Henryn esoteeriset intuitiot koskien merkityksellistä työtä. Pitkän ja lyhyen tähtäimen tehokkuus. Ihmisen riippumattomuutta koskevassa illuusiossa eläminen. Kiertosysteemien suunnittelun vaikeus. Digitaalisten tuotteiden elinkaari. Systeemien pitkäjänteinen havainnointi ja siihen pohjaava narratiivinen muutos. Muutoksen kiireellisyys. Ihmeet. Kulutuksen vähentämisen poliittinen realismi. BKT ja irtikytkentä. Realismin suhde paineen määrään. Viznut ja VIC-20. Steampunk ja harkittu teknologia. Intergalaktinen kestävä ihmiskulttuuri. Teknologinen unelmointi. Fuusiovoiman vaatima kypsyys. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Amishit ja uusia teknologioita koskeva neuvottelu.
02:53:41 Miksi talouskasvu käsitetään välttämättömyydeksi? Lumisadetta. Vakaan tilan talous ja talouslasku. Mitä täytyy uskoa jotta voi pitää talouskasvun välttämättömyyttä itsestäänselvyytenä rajallisten resurssien maailmassa? Voiko poliitikko sanoa, että talouden ei ole pakko kasvaa? Romahduksesta puhumisen pitäminen hörhöilynä. Sosiaalisen median virtojen stimuloivuus. Elintaso on kasvanut. Ihmisen monimielisyys. Transhumanismi ja Overtonin ikkuna. Mikä Overtonin ikkuna?
03:14:55 Surun merkitys todellisuuden hyväksymisessä. Surun kanssa oleminen. Timothy Morton, Charles Eisenstein ja surun hyväksymisen transformatiivinen voima. Kaikkivaltiuskuvitelmista luopuminen. Siddhartha Gautama ja elämä. Toivon ja epätoivon tarpeellisuus ja tasapaino. Ihmisen kerroksellisuus.
03:26:15 Avoimen lähdekoodin merkitys. Richard Stallman ja vapaat ohjelmistot. Koodi ja tiede ihmiskunnan yhteisenä omaisuutena. Avoimen lähdekoodin yhteisöjen toiminta ja sisäiset erimielisyydet. Wikipedian laatu. Avoimen lähdekoodin maatalouskoneet. eCorolla-projekti. Avoin lähdekoodi valtion toiminnassa ja byrokratiassa. Hajautetusti toteuttavat järjestelmät ja johtava visio.
03:44:27 Tiedejulkaisuilla rahastaminen ja tieteen avoimuus. Sci-hub. Voitontavoittelun ja sivistyspyrkimysten ristiriita. Tieteen kriisi. Minkäsuuruinen rooli tieteellä tulisi olla ihmisen päätöksenteossa? Tieteentekijöiden vaatimattomuus. Tiede ja arvot. Tieteen ristiriitaisuus. Tiede ja sotateollisuus. Tiede ja johtajuus. Tiedon pinta- ja syvätasot. Tutkimusrahoituksen kohdistuminen. Ilmastonmuutos totalitarismin oikeutuksena. Kiinan kasvu.
04:07:04 Loppukysymykset
Miksi sadanviidenkymmenen vuoden aikana käytetystä ainutlaatuisen suuresta fossiilisesta energiapanoksesta seuraa nimenomaan luonnon tuho? Mitä on tapahtunut, kun energia työskentelee elämää vastaan?
Kysymykset heräävät, kun myönnetään, että ihminen ei koskaan ollut vain ihminen, vaan aina myös kiveä, kasvia, eläintä, voimia ja voimattomuuksia, kiertävää ja kuolevaa ainetta… Elo ja anergia kutsuu ajattelemaan inhimillistä ja humanismia toisin hetkellä, jolloin ihminen näyttää elävien tuholta ja ihmisen käyttämä energia elämän kiellolta.
Teos on posthumanismin sisäinen kritiikki. Se kyseenalaistaa ei-inhimillisen ja inhimillisen, subjektin ja objektin sekä ylimalkaan olennoimismetafysiikan erottelujen kestävyyden.
“Fossiilisubjekti on tietämättään anergiasuvereenin renki. Sitä ajaa solaarinen hulluus. Tämä antaa sille ei-inhimilliset voimat.”
Elo ja anergia
Salminen, Antti, Vadén, Tere
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 198
ISBN: 978-952-7189-30-69
78-952-7189-31-3 (sähkök.)
LINKKI
Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2008 artikkelin ”Omavaraistaloudessa elävä perhe pärjää murto-osalla keskivertokulutuksesta” Lasse Nordlundista ja hänen perheestään. Artikkelin verkkoversio keräsi 451 kommenttia. Tavanomaisen ja Nordlundin perheen edustama vaihtoehtoisen elämäntavan jyrkkä ristiriita avaa näkymän siihen, miten kommentoijien arkiymmärrys jäsentää elämäntapoja ja niiden perusteluja. Yhtäältä reaktioita luonnehtii moraalinen närkästys ja ihailu. Toisaalta kommenteissa korostuu arkiymmärryksen sidos konkreettisiin seikkoihin, erityisesti rahaan.
Olli Herranen & Tere Vadén. Kulttuurintutkimus 34 (2017).
Arkiymma?rrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraisuutta koskevasta keskustelusta. by tereensio1592 on Scribd
