Skip to content

Tampereen yhteiskunnallinen opisto: Velkatalous ja talouskriisi

debt

Velkatalous ja talouskriisi

30.9.2010, pääkirjasto Metsossa (18.00)

Tampereen yhteiskunnallisen opiston kolmannessa keskustelutilaisuudessa puhumassa velkataloudesta ja talouskriisistä Miika Kabata (filosofi), Otto Bruun (tutkija), Tere Vadén (filosofi) ja Pertti Honkanen (tutkija).

Finanssikriisin yhteydessä on iloittu uusliberalismin kuolinlaukkaa ja vaadittu paluuta Keynesiin, regulaatioon ja kontrolliin. Kuitenkin ainoa kansainvälisesti näkyvä vastaus talouskriisiin on ollut valtioiden räjähdysmäinen ylivelkaantuminen.

Suomen velka enemmän kuin koskaan, mutta se myös velkaantuu nopeammin kuin koskaan. Kataisen tuoreen budjettiesityksen mukaan Suomen valtionvelka kasvaa ensi vuonna 85 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa yli 20 miljardin kasvua viime vuodesta. Vuoteen 2014 mennessä menee 100 miljardin rajapyykki rikki.

Kuinka velka liittyy samanaikaisesti talouskasvuun, talouskriisiin ja talouskriisistä selviämiseen?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Lisätietoja: Antti Ronkainen,
antti.ronkainen [at] uta.fi,

Täällä on joitakin käppyröitä yms. asiaan liittyen. Laittakaa lisää!

Talvivaara, Lehtomäki

Joskus on väitetty, että suomalaiset ovat eurooppalaisia esittävä alkuperäiskansa, jonka sielussa miehittäjä-eurooppalaisuus kamppailee katoavan metsäläisyyden kanssa. Väite on ehkä kohtuuton ja epätarkka, mutta sen puolesta on jälleen ilmestynyt painavaa, lähes sivuuttamatonta aineistoa. Talvivaara-Lehtomäki-tapaus tuo Suomeen maailmalta tutun ilmiön, korruptiolla silatun uraanikaivoksen. Kovin usein tällaiset kaivokset sijaitsevat alkuperäiskansojen mailla (Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Intiassa, Siperiassa), niiden ympäristövaikutukset on selvitetty huonosti jos lainkaan, perustamisluvat saadaan paikallisen päätöksenteon heikkouden ja eliitin korruption avulla, ja lopulta paikalle jäävät vuotavat padot ja kaksipäiset sikiöt. (Täällä arvioidaan uutta kirjaa Pohjois-Amerikkalaisista tapauksista).

Suomalaisesta sielusta kertoo juuri paikallisen eliitin, tässä tapauksessa Lehtomäen, suhteellisen naivi liittoutuminen kansainvälisen suurpääoman etujen kanssa. Aidosti eurooppalaisella virkamiehistöllä tai poliittisella luokalla ei ole tarvetta rikastua tällaisilla hankkeilla, jotka muistuttavat liikaa rajaseutujen mauttomuuksista. Varsinkaan aidosti eurooppalaisella poliitikolla ei olisi tarvetta pitää kiinni asemastaan, kun epäilykset heräävät. Toinen aito rajaseutujen piirre on, että työllisyydellä saadaan myytyä mitä vaan. Työttömyys on niin ankaraa ja kaikkia lähellä, että työpaikkojen vastustaminen vaikuttaa loukkaavalta ja ylimieliseltä, ellei hullulta.

Tästä kansan kahtiajakautumisesta on kirjoittanut hyvin muiden muassa Heikki Turunen, joka jo Joensuun Ellissä kuvaa ristiriitoja, joita maakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyy. Niin hankkeiden päämäärät kuin niitä vastustava luonnonsuojelukin tulevat aina jonkun näkökulmasta “muualta”, “ylhäältä”. Aina ovat he jotka hyötyvät, ja pipoa kiristävän metsäläisyyden läheisyyden vuoksi ovat valmiita miltei mihin tahansa, jotta hyötynsä saavat. Tässä on vielä yksi alkuperäiskansojen mailla sijaitsevien uraanikaivosten yksi yhteinen piirre: mitään ei ole tehtävissä. Kun taloudellinen tarve kaivokselle syntyy, vastarinta on turhaa, koska sen saa “hajoittamalla ja hallitsemalla” pirstaleiksi.

Toki Talvivaaraan liittyy myös jotakin uutta. Lähes kaikkien mineraalien hinnat ovat nousussa, myös uraanin. Uusia kaivoksia tarvitaan, ne ovat entistä kannattavampia. Ehkä Talvivaara-Lehtomäki-tyyppisten tapausten kautta voidaan nähdä paitsi, että tämä ei ole Eurooppaa, myös että tekno-talouskasvu-Euroopalla ei mene kovin hyvin.

niin & näin 3/10

n&n 3/10

On ilmestynyt ja lähestyy postilaatikkoasi tai lehtipistettäsi. Erityismaininnan ansaitsevat ainakin nettiekstroina julkaistut Antti Salmisen pääkirjoitus ja André Gorzin jo lähes legendaarinen joutsenlaulu “Lähtö kapitalismista on jo alkanut“, Jussi Vähämäen suomentamana.

Sisällys kaikkineen on seuraava:

Pääkirjoitus
3 Antti Salminen, Pääkirjoitus
n & n -haastattelu

6 Mikko Pelttari, Franco “Bifo” Berardin eroottiset kumoukset
Ulkomaailman kirjeenvaihtajat

13 André Gorz, Jäähyväiset kapitalismille
18 Seneca, Kirje Luciliukselle
Kolumni

26 Paavo Järvensivu & Timo Järvensivu, Kasvetaan pienemmiksi
Vastarinta

29 G. W. F. Hegel, Herran ja rengin dialektiikka
35 Franco “Bifo” Berardi & Akseli Virtanen, Mielivallasta morfogeneesiin
46 Antti Rautiainen, Suomalaisen korporatismin juurilla
53 Keijo S. Lakkala, Apokalyptiset utopiat
61 Jukka Koskelainen, Sloterdijk ja tuhon mahdollisuus
Artikkeli

68 Marke Ahonen, Antiikin fysiognomioita
Kolumni

76 Paula Kivimaa & Jari Lyytimäki, Luovan tuhon polku
Ylioppilaskirjoitusten parhaimmistoa

78 X, Y, Z Minna Haapamäen vastauksia
Politiikan sielutiedetta?

84 Jarkko S. Tuusvuori, Rahvaanpelko ja herruuden mysteeri
87 Larry M. Bartels, Äänestäjien typeryys
94 Lauri Rapeli, Tietämättömyyden mittaamisesta
97 Tuukka Tomperi, Ääni yliminälle
98 Tommi Uschanov, Politiikan vietit
n & n -haastattelu

102 Tarja Laukkanen, Maija-Riitta Ollilan pakeilla
Otteita ajasta

106 Jouni Avelin & Tapani Kilpeläinen, Lehtikatsaus
107 Syrjämäki & Tuusvuori, Otteita ajasta
109 Tarja Laukkanen, Luostarin seminaarissa
111 Jaakko Belt, Sodankylän elokuvajuhlilla
113 Jarkko S. Tuusvuori, Puoluekokouksessa
117 Jaakko Belt, Middlesexin filosofit vastarinnassa
120 Päivi Mehtonen, Kokeellisilla musiikkifestivaaleilla
Kirjat

121 Anna Tuomikoski, Corpus koskettaa
123 Jyrki Siukonen, Rabelais’n nauru
125 Sanna Nyqvist, Väitös Venetsiasta
126 Annamari Vänskä, Neitsythuorakirkon opetukset
129 Erna Oesch, Keatsin kirjeet

Voiko filosofia olla pop? Paneelikeskustelu & raitiovaunuajelu 24.9.2010, Helsinki

Onko tutkijoilla velvollisuus puhua myös kollegoja laajemmalle yleisölle? Onko filosofiasta mahdollista puhua kansantajuisesti? Mitä järkeä on kääntää satoja vuosia vanhoja vaikeita klassikkoteoksia suomeksi? Onko nuorten ja lasten mahdollista ymmärtää filosofiaa ja ajatella filosofisesti? Voiko filosofista ajattelua popularisoida?

Filosofian popularisointi tarkoittaa monenlaista toimintaa laajalle yleisölle suunnattujen tv-ohjelmien ja oppikirjojen tekemisestä klassikkoteosten suomentamiseen ja julkisten keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Filosofinen aikakauslehti niin & näin järjestää paneelikeskustelun filosofian popularisointia koskevista kysymyksistä perjantaina 24.9.2010 kello 13.00–15.00 Helsingin yliopiston päätalon auditoriossa II, Fabianinkatu 33 (2. krs).

Keskustelemassa:
Riitta Koikkalainen, kustannustoimittaja, Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus julkaisee runsaasti filosofista kirjallisuutta suomeksi.
Tuula Rajavaara, Yleisradio. Toimittanut filosofisia tv-ohjelmia: lapsille suunnattu Ajattelen, siis olen (2009) ja nuorille tarkoitettu Ajatusdemo (2010).
Markku Roinila, Helsingin yliopisto, Leibnizin väitellyt filosofi on suomentanut syksyllä ilmestyviä Leibnizin teoksia.
Antti Salminen, niin & näin -lehden päätoimittaja. niin & näin on ainoa suomalainen filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan sekä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita että laajemmalle yleisölle suunnattuja populaareja artikkeleita.
Liisa Vihmanen, Yleisradio. Toiminut tiedetoimittajana radiossa sekä elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajana. Ollut myös kirjoittamassa elämänkatsomustiedon oppikirjoja lukioon.

Keskustelua johdattelevat Sami Syrjämäki & Jarkko S. Tuusvuori.

Tilaisuudessa tarjoillaan kahvia, teetä ja pullaa. Tarjoilun vuoksi pyydämme alustavia ilmoittautumisia maanantaihin 20.9. mennessä: e.petri.rasanen (at) uta.fi.

Tilaisuuteen osallistujat ovat myös tervetulleita samana päivänä perinteiselle syksyn julkaisukauden filosofiselle avajaisajelulle. Parituntisen raitiovaunukurvailun järjestävät niin & näin, Gaudeamus ja Teos, jotka esittelevät kiskoilla tuoreita painotuotteitaan. Haastattelussa muiden muassa Rosa Meriläinen, Sami Pihlström, Taneli Kukkonen ja Tommi Uschanov. Painateuutuuksia myydään erikoishintaan myös seminaarin yhteydessä.

Ratikassa tarjolla virvokkeita. Lähtö Rautatientorilta klo 16:30, jonne palataan klo 18 (siitä matka jatkuu vielä Koskelan varikolle); mm. Eiraan ja Munkkiniemeen suuntautuvalta matkalta voi poistua reitin varrella olevilta pysäkeiltä.

www.netn.fi

Chronic exposure

chronic exposure
A valuable new website about exposure to electromagnetic radiation:

This Chronic Exposure website is about mobile phone base stations and masts.
Our Research-section contains perhaps the most comprehensive research overview of this area.
Risky base stations and transmitters?

Science has not shown that the current, 24/7 operating base station infrastructure is safe. There is evidence that people get health problems and even get seriously ill close to transmitters.

put put

put put

Kasvatus ja yhteisresurssit

Kasvatus ja yhteisresurssit -projekti kokoaa yhteen opetusta ja tutkimusta koskien yhteisomaisuutta, (“the commons”), erityisesti oppimisen, tiedon ja yhteiskunnallisen olemisen näkökulmista.

Internet on tuonut monien ihmisten elämään uudenlaisia vertaisuuden käytäntöjä ja kokemuksia, kuten esimerkiksi vapaan ja avoimen lähdekoodin hankkeita, Wikipedian ja muita wikejä, Open Access -tiedettä ja erilaisia vertaistuotannon muotoja. Tutkimuksellisesti ja opetuksellisesti kiinnostavia kysymyksiä on useita: mistä vertaisuuden ja commonsien (yhteismaan) muodostamassa ilmiökokonaisuudessa on kysymys, mitkä ovat sen teoreettiset perustukset, ja mihin vertaisuutta voidaan käyttää ja mihin se olisi sovellettavissa? Miten esimerkiksi opiskelua ja oppimista voitaisiin tehdä vertaisina? Miten tiedon yhteismaata voidaan hyödyntää ja laajentaa? EDC-hanke pyrkii järjestämään ja tuomaan yhteen opiskelua ja tutkimuksentekoa näistä kysymyksistä. Mukaan voi tulla monella tavalla.

* Kaikkein helpoin ja avoimin tapa on osallistua Wikiversityn oppimis- ja tutkimusprojektiin Wikiworld – Commons and Education.
* Tampereen yliopistossa järjestetään kursseja ja seminaareja aiheeseen liittyen – esimerkiksi kurssi digitaalisista lukutaidoista alkaen 16.9.
* Tapahtumia ja tilaisuuksia – Michel Bauwensin (P2P Foundation) luento “Commons and the p2p Paradigm”, 21.9. kello 13 Tampereen yliopiston päätalon luentosalissa A4 on samalla EDC/Kasvatus ja yhteisresurssit-hankkeen avajaistilaisuus!
* Tutkimushankkeita – esimerkiksi Julkisen sosiologian merkeissä, lisää tulossa.

Öljyhuippu & Bundeswehr

Näyttää siltä, että Bundeswehr on teetättänyt tulevaisuustutkijoillaan öljyhuippu-raportin, joka on vuodettu verkkoon. Spiegel pitää dokumnettia aitona. Spiegel myös listaa avainkohdat raportin päätelmistä:

# Oil will determine power
# Increasing importance of oil exporters
# Politics in place of the market
# Market failures: “In the medium term the global economic system and every market-oriented national economy would collapse.”
# Relapse into planned economy
# Global chain reaction
# Crisis of political legitimacy

Kannattaa tsekata ainakin siksi, että käsittelee Saksan riippuvaisuutta Venäjältä tuotavasta energiasta. Tilanne on suhteellisen vertailukelpoinen Suomessa (raportin jakso 4.6. käsittelee arktisen alueen mahdollisia konflikteja). Saksaksi sanottuna esimerkiksi se, että ihmisoikeuksien ja muiden läntisten arvojen merkitys ulkopolitiikassa vähenee, kun tuontiresurssien merkitys kasvaa, kuulostaa ikävältä. Jotenkin tämäkin ratisee korvissa: “Mit den vorliegenden Erkenntnissen und Empfehlungen soll ausdru?cklich nicht auf eine mo?gliche milita?rische Ressourcensicherung abgestellt werden” (s. 59).
Oil Drumin keskustelussa tulkinta käy esimerkiksi näin:

“One of the things in the report that should alarm Eastern European countries is Germany’s realization that they may have to toss them under the bus to curry favor with Russia. Poland may be more aligned with Germany than Russia, but guess which side Germany will take if it’s a matter of getting their oil cut off? The report spells that out pretty clearly.”

Jyrkkä väite raportissa on, että 95% teollisesta tavaratuotannosta on öljyriippuvaista: “95% aller industriell gefertigten Produkte ha?ngen heute von der Verfu?gbarkeit von Erdo?l ab.” Aivan tajutonta, kertakaikkiaan.

Sokerina pohjalla: milloin öljyhuippu raportin mukaan on? Vuonna 2010.

Keskustelua esimerkiksi täällä.

Bailout kannattaa!

No niin, kukas tekee samanlaisen Euro-alueen bailoutista:

bailout ceo

What he said. D2.

D2 is shorthand for the second global economic depression.

Unlike the Zombie apocalypse — the complete collapse of civilization, nuclear winter, EMP wipeout, 99.99% mortality pandemics, etc. — D2 is real, tangible, and here today.

You can’t outlast D2 by stockpiling canned goods/bottled water, buying gold, or arming yourself to the teeth. It will stretch on for a decade or more.

The way to survive, even thrive, during D2 requires a different approach. It requires a vibrant and productive local economy. It requires people with the skills/equipment to contribute to it and the wherewithal to defend it if necessary.