“The quantity of oil, gas, coal, or any other energy bearing resource that is left in the Earth is not the question, all that matters is that portion that can be exploited at a significant energy profit.”
–
-
-
arkisto – archives
-
RSS Links
-
-
EROI
Thursday, October 29, 2009
Kymmenen kohtuullista vaatimusta
Saturday, October 24, 2009
Kymmenen kohtuullista vaatimusta
2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
Kohtuus Vaarassa (24 October 2009)
Pieni pätkä seminaar(e)ista myös Itä-Suomen uutisissa.
Kohtuus vaarassa
Monday, October 19, 2009
Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille.
To 22.10. Joensuu
Uraanivoiman koko tuotantoketjun
ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset
14.15–15.45 Joensuun yliopisto,
sali F100 (Futura-talo)
• Matti Saarnisto: Uraanivoiman riskit
tuotantoketjun eri vaiheissa
• Erika Säynässalo: Miksi Suomen
ydinvoimapolitiikka poikkeaa muusta
Länsi-Euroopasta?
• Pj Heikki Simola
Keskustelua
Energiavaihtoehdot ja kohtuus
16.00–17.00 Joensuun yliopisto,
sali F101 (Futura-talo)
• Risto Isomäki: Energiavaihtoehdot
ja kohtuus
• Pj Heikki Simola
Keskustelua
Energiavaihtoehdot, käytön
vähentäminen ja kohtuuden kulttuuri
Katsaus: ilmastopolitiikka nyt
18.00–21.00 Joensuun Laulutalo
(Kauppakatu 51)
• Leo Stranius: Ilmastopolitiikan
tilanne– suuntana Kööpenhamina
joulukuussa
• Janne Björklund: Energian säästön
ja uusiutuvien energiamuotojen
tulevaisuus
• Pj Kirsti Era
Keskustelua ja työryhmien työskentelyä
Jatkot – Teatteria ja musiikkia
21–> Ravintola Wanha Jokela
• Päästä irti -improteatteri
• Kattotuuletin
Pe 23.10. Koli
Kohtuuden kulttuuri ja
tasan jaettu onni
13.00-14.30 Kolin Seurojentalo
• Tere Vadén:
Talon kieli ja metsän kieli
• Tuuli Hirvilammi: Hyvinvointia
ilman jatkuvan kasvun pakkoa?
• Pj Pauliina Kainulainen
Keskustelua
Poliittiset ja rakenteelliset
muutoksen jarrut
15.00–16.00 Kolin Seurojentalo
• Olli Tammilehto: Ylivallan vahvuuden
kuvitelma ja toisenlaisen
maailman näkymättömyys
muutoksen esteinä
• Jussi Raumolin: Talousteoriat ja
vapautetut rahoitusmarkkinat
kohtuuden esteinä
• Pj Markku Aho
Keskustelua
Iltamat, musiikkia ja saunomista
20–> Kolin Seurojentalo
• Edo Pennings
• Suonna Kononen
• Leila Luukkainen
• Isä, Poika ja Polkuharmoni
• Huojuva lato
La 24.10. Koli
Aamun rukoushetki
09.30–10.00 Akka-Koli
• Armi Rautavuori, Kati Nissi,
Markku Koistinen ja lauluryhmä
Kestämättömän kehityksen
kritiikki ja vaihtoehdot
11.00–13.30 Kolin Seurojentalo
• Pertti Rannikko: Luonnonvarojen
käyttö ja oikeudenmukaisuus
• Olli-Pekka Haavisto: Maatalous myrkyttää veden ja tappaa janoon – kohtuus on luonnollisessa vesikierrossa
Paneelikeskustelu: Kohtuus ja rauha
• Pj Jouko Jokisalo
Kohtuus-teesien julkistaminen
13.30–14.00 Kolin Seurojentalo
Luonnonsuojelupiirin
juhlakokoontuminen: 20 vuotta
Kolin kansallispuistotoimintaa
15.00–> Kolin Seurojentalo
• Heikki Simola
• Kyösti Tuhkalainen
Luontokuvia ja musiikkia
Uraanivaellus
Koli-Enon uraaniuhkan alueet
Lähtö klo 14 (kesto 3 yötä)
Vaelluksen järjestää Savo-Karjalan
luontopiiri
Saatko antaa käyttämäsi ohjelman kaverille?
Sunday, October 18, 2009
Loistava kolumni, kirjoittajana Roope Tahvanainen (löytyi JusSin OOo-blogin kautta):
Jos pitäisi valita kolme sanaa, jotka ovat merkittävyydellään vallinneet koko 1990-laman jälkeistä poliittista ja taloudellista keskustelua, olisi valinta loppujen lopuksi helppo: tuottavuus, tehokkuus ja rationalisointi.
Julkisen sektorin sisällä on kuitenkin järjestelmiä, joihin tuolla triolla ei tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta.
Puhutaanpa tietojärjestelmistä, noista tietoyhteiskuntaihmeistä, joiden piti siirtää menneisyyteen vaivalloiset arkistointikaapit ja tehostaa tiedonkulkua ja työntekoa yhteiskunnassa.
Toisinpa kävi. Näistä samaisista tietojärjestelmistä on tullut mitä parhaimpia tehottomuuden edistäjiä.
Jokaisella kunnalla ja valtion virastolla on oma järjestelmänsä, jotka harvemmin ovat toistensa kanssa yhteensopivia.
Hurjin esimerkki löytynee maamme terveydenhuollosta, jossa voi olla jopa sairaalan sisällä käytössä satoja erilaisia yhteensopimattomia ja monesti kankeita ohjelmia, jotka eivät pysty keskustelemaan keskenään saati edes käyttäjiensä kanssa.
Jotkin tutkimukset väittävät, että jopa puolet erikoissairaanhoidon työtunneista hukkuisivatkin tiedonhallintaan.
Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä niin kutsuttuihin avoimen lähdekoodien ohjelmiin.
Suomalaislähtöinen Linux lienee näistä tunnetuin ja laajalle levinnein. Avoimen lähdekoodin idea on siinä, että ne ovat helposti muokattavia ja monesti ilmaisia.
Eri ohjelmistoyhtiöt taasen mustasukkaisesti varjelevat ohjelmiaan, jolloin ne suunnitellaan siten, että ohjelmat ovat yhteensopivia ainoastaan saman firman muiden tuotteiden kanssa.
Tästä seuraa, että julkisyhteisö on “kiristetty” käyttämään ainoastaan yhden firman tuotteita kaikkialla tai sitten ostamaan eri ohjelmia, jotka eivät kuitenkaan ole yhteensopivia.
Tävverta kiirellinen oli sit tääkin laki
Wednesday, October 14, 2009
Yksikään yritys ei ole ottanut käyttöön kiisteltyä tietosuojalakia. Lakiuudistusta on perusteltu yritysten tarpeilla valvoa tietoliikennettään ja yrityssalaisuuksien vuotoa.
Tietosuojalain uudistus herätti viime talvena paljon intohimoja. Lakia vastustettiin mielenosoituksissa ja jopa televisiomainoksissa. Lain puolesta taisteli esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto.
Lakia valmisteltaessa arveltiin, että kymmenet elleivät sadat yritykset tarvitsivat lakia estämään tietovuotoja. Laki runnottiin läpi vauhdilla ja lopputulokseksi saatiin monimutkainen kompromissi.
Mitenkäs sitten kansalaisten oikeusturvaa vaarantaneet lain piirteet, jätetäänkö nekin ottamatta käyttöön?
Perustuslakivaliokunnan kuulemien oikeustieteen professorien mukaan laki heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa yhteisötilaajille poliisia suuremmat toimintavaltuudet. Huolimatta professorien lausunnoista, joiden mukaan laki olisi perustuslain kanssa ristiriidassa, perustuslakivaliokunta päätti marraskuussa 2008, että tietosuojalain muutokset eivät kosketa perustuslakia. … Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtonen piti Lex Nokiaa osoituksena siitä, että “loukkaamattomien perusoikeuksien kunnioittamisessa Suomi ei ole täysimittainen oikeusvaltio”
Ei taida olla lain performatiivinen aspekti – talouselämä kävelee perustuslain yli – enää peruttavissa.
The world is a-changing
Monday, October 12, 2009
The Secretary of State of the Unites States of America, Hillary Clinton:
“Not everyone who calls himself a Taliban is necessarily a threat to the UK or the US.”
A-ha.
The net is full of good stuff!
Sunday, October 11, 2009
Today, as any other day, the net is full of good stuff.
For starters, I suggest this manifesto from a university occupation in California, the US of a A, Communiqué from an Absent Future.
The main course: “SPECULATIONS ON THE STATIONARY STATE” by Gopal Balakrishnan in New Left Review.
And as dessert, for the connoisseurs of the Finnish language, Jussi Vähämäki, “Kriisiä vai työtä?“:
“On typerää väittää, että kapitalistit ovat vastuussa kriisistä. Eikä se ole vain typerää, vaan myös vaarallista, koska se tekee meistä uhreja ja säälittäviä. … Kriisi kertoo, että hallitsijat eivät enää kykene hallitsemaan kunnolla hallittuja. Tätä hallitsijoiden kykenemättömyyttä vastaanko meidän pitäisi nostaa kaduilla nyrkit pystyyn ja vaatia heitä hallitsemaan meitä tehokkaammin?… Riittämätön alistuminen, liiallinen kapinointi, on kriisin varsinainen syy. Ehkä olisi syytä miettiä, missä tätä riittämätöntä alistumista on tapahtunut, mikä on saanut aikaan kriisin, eikä kiljua hullun lailla enemmän työtä ja tehokkaampaa alistamista.”
