Skip to content

Ajan henki – virallinen trailer

Julkaisu tällä tietoa 4.4.

Päivitys 27.3.: facebookin puolella tuli kysymys, että mihin perustuu tossa heittämäni, että Afrikan nälänhätäalueilta tuodaan ruokaa enemmän kuin sinne apuna viedään. Vastasin siellä näin:

Väite siitä, että Afrikasta tulee ylipäätään resursseja esimerkiksi Eurooppaan enemmän kuin sinne menee apua on aika lailla kiistaton, esim. tästä lähteestä http://www.mediaglobal.org/page/fast-facts pari kuvaavaa lausetta: “Sub-Saharan Africa receives $10 billion in aid but loses $14 billion in debt payments per year.””For every $1 the West gives in aid to developing countries, $9 comes back in debt service.” (Yleiskatsausta tilanteesta esim. tuolla: http://www.maailmantalous.net/?q=fi%2Fnode%2F190)

Mutta kun mää onneton menin hätäpäissäni sanoon, että nimenomaan ruokaa … No, WTOn tilastoista (http://www.wto.org/english/res_e/statis_e/statis_e.htm) löytyy tiedot EU:n (EU25) ja Afrikan välisestä kaupasta. Otin tarkasteluun vuoden 2005 (koska se on uusin vuosi, josta WTOlla on nää EU-Afrikka-tilastot; samankaltainen kuva tulee vuosista 2000-2004). Vuonna 2005 EU:hun tuotiin Afrikasta ruokatarvikkeita 13.7 miljardilla dollarilla ja EU:sta vietiin Afrikkaan 8.4 miljardilla: ruokaplussaa siis 5.3 miljardilla Euroopalle (ja kalaplussaa samana vuonna 2.8 miljardilla; kala on erityisen ikävä, koska se on tärkeä valkuaisaineiden lähde).

Entäs sitten ruoka-apu Euroopasta Afrikkaan?

World Food Programmin (http://www.wfp.org/fais/) mukaan vuonna 2005 EU:n (EU:n oman budjetin kautta menevät + jäsenmaiden omat suorat tuet) ruoka-avustukset oli 0,8 miljardia. Toi on yläkanttin laskettu ja siinä on mukana myös muita kuin EU25-maita. Jos sanotaan, että ruoka-apu oli vaikka pyöreä miljardi, jää silti vuonna 2005 Afrikasta ruokaylijäämää Eurooppaan 4.3 miljardilla.

Mutta kun mää onneton menin hätäpäissäni sanoon, että nälänhätäalueilta… No, sehän on osittain suhteellinen kysymys, koska tietenkään esimerkiksi kuivuuden tuhoamalta pellolta ei mitenkään voida viedä enemmän ruokaa kuin viereiseen kylään ehkä apuna saadaan. Mutta sen sijaan laajemman maa-alueen, ekosysteemin tai valtion alueelta hyvinkin voidaan (ja koko mantereen tasolla, kuten yllä). Tohon löysin helpoimmin tiedot (http://www.indexmundi.com/trade/exports/?country=et) Etiopiasta vuosina 2001-2003; Etiopia on ollut jatkuvasti ruokaongelmissa ja avun saaja. Vuonna 2001 Etiopiasta vietiin 59 miljoonalla dollarilla ruokaa enemmän kuin saatiin apua, 2002 186 miljoonalla, kun taas 2003 apua tuli 44 miljoonalla enemmän kuin ruokavientiä. Vuoden 2003 jälkeen Etiopian viennin arvo (josta valtaosa on maataloustuotteita) on kovassa nousussa: http://www.tradingeconomics.com/ethiopia/merchandise-exports-us-dollar-wb-data.html, kun taas ruoka-apu (http://tinyurl.com/5w5k2xs) ei ylitä vuoden 2003 lukemia, niin että taas vuoden 2003 jälkeen vienti on ylittänyt ruoka-avun, vaikka nälkäongelma on jatkunut.

2011=2008

Olis taas tarkoitus puhua öljyhuipusta (huomenna la Zeitgeist-viikonlopun tapahtumassa Vanhalla kirjastotalolla klo 1030 alkaen ja maanantaina 14.3. kahvila Kahvilla’ssa kello 19 (facebook ilmo täällä)).

Pistän noitakin silmälläpitäen tähän joitain viimeaikojen kehityksiä, jotka ei oo ihan vähäisiä. Pikemminkin nyt näyttää siltä, että 2011 on uusi 2008 eli seuraava porras alaspäin öljyhuipun jälkeisessä loppulamassa.

staircase model

Miksi? Öljy maksaa reippaasti yli sadan dollarin tynnyriltä. Tämä jo riittää pitkälle. Syntyy valtava tulonsiirto öljyntuojamaista öljynviejämaille, lähinnä Lähi-Itään, Venäjälle, Kanadaan. Yhden dollarin hinnannousu siirtää pelkästään Yhdysvalloista 100 miljoonaa dollaria viejämaijin (lähde). Summa vastaa noin puolta prosenttia kansantuotteesta, eli 10 dollarin hinnannousu pyyhkäisee lopulta jopa 5% Yhdysvaltain kansantuotteesta pois (lähde). En ole nähnyt vastaavia arvioita muista kansantalouksista, mutta jos öljyriippuvuus on jenkkilän tasoa, niin nuokin luvut on periaatteessa samaa tasoa. Ja kuten muistetaan, Suomi on poikkeuksellisen öljyriippuvainen maa (lähde), joten Suomeen pätee samat asiat, vain hieman lievempinä: a) valtava summa rahaa lähtee Venäjälle ja b) 10 dollarin hinnannousu vuositasolla vie käytännössä mahdollisuuden talouskasvuun. Ja nyt nousua on tänä vuonna siis yli 20 dollaria.

Eikä helpotusta ole luvassa. Päinvastoin. Kuten Michael T. Klare muiden mukana on todennut, kun tuottajamaan tuotanto sodan tai muiden taisteluiden vuoksi laskee, se ei historian todistuksen mukaan enää koskaan nouse entiselle tasolleen. Koskee nyt Libyaa, joka toimittaa öljyä lähinnä Eurooppaan. Paljon on uutisointia, että Saudi-Arabia on luvannut korvata Libyan takia markkinoilta poisjäävän öljyn. On luvannut, mutta ei ole ainakaan vielä tehnyt mitään. Päinvastoin: OPECIn öljyntoimitukset ovat tänä vuonna *laskeneet*. Jopa Goldman Sachs, tuo mainstreamin ydin, on esittänyt epäilyjä, että Saudi-Arabialla *ei ole* tarpeeksi reservejä paikkaamaan tilannetta. Jos nyt sitten kansannousut leviävät Saudi-Arabiaan, voi mitä tahansa tapahtua. Tosin veikkaan, että Saudi-Arabia on niin tärkeä, että se mitä tapahtuu, on täydellinen repressio: mitään levottomuuksia ei millään hinnalla sallita. (Lisäys 14.3.: Saudi-Arabian joukot ovat nousseet maihin Bahrainisssa. Ennaltaehkäisyä.) Sama koskee Algeriaa, joka vie suhteellisen paljon öljyä myös Yhdysvaltoihin. En usko, että kansannousulla on siellä juurikaan mahdollisuuksia. Sinänsä Pohjois-Afrikan kansannousut, joihin ruoan hintojen nousu on yksi tärkeä syy, ovat juuri niitä öljyhuipun seurauksia, joita ennustettiin ensimmäisiksi tapahtumiksi. Egypti on klassinen “ELM”-keissi, eli maa, jossa oma kulutus kasvoi niin nopeasti, että vientitulot öljystä hupenivat: oma kulutus kasvoi yhtä suureksi kuin oma tuotanto vuonna 2010. Kun samaan aikaan väestö kasvaa, on umpikuja valmis.

Yllättävän vahvana jatkuu edelleen trendi, että rikkaiden maiden öljynkulutus laskee (esim. Yhdysvalloissa), koska Kiina/Intia pystyvät maksamaan markkinoilla paremman hinnan.

Tosin pitkälti energiamenojen takia nyt jo Kiinankin kauppatasapaino notkahti miinuksen puolelle. Tää westexasin taulukko näyttää, kuinka tuottajien oman kulutuksen kasvun ja Chindian kulutuksen kasvun myötä “muille” saatavilla olevan öljyn määrä dramaattisesti vähenee:

Toisin sanoin sanoen: 5 suurinta tuottajamaata ovat *nyt jo* lähettäneet menemään yhden kolmasosan kaikesta öljystä, jonka ikinä tulevat vuoden 2005 jälkeen lähettämään. Tätä vois miettiä muutaman viikon, jos olis aikaa.

OECD:n kulutus on laskenut kunnolla:

likvern oech

“Kunnolla” siinä merkityksessä, että tulee vähemmän saastetta ja kulutusta. Tosin kolikon toinen puoli on, että kaikki OECDlta jäävä jäävä poltetaan “Chindiassa”, ei sitä mihinkään säästy. Lisäksi Kiinan hiilenkäyttö nousee aivan järkyttävää tahtia:

Suomessakin vuonna 2010 hiilen kulutus lisääntyi 25%. Se siitä ilmastonmuutoksesta.

Päivitys kello 20:37: Soulissa on määrätty valot pois energian säästämiseksi. Se on osa teollistunutta maailmaa, vaiko eikö?

Skiwazz3

skiwazz3

Ota natsifilosofi Heideggerin ajattelu haltuun alle tunnissa – kuuntele ja katso kuva!

Eli Puhakan Ilpon kanssa jutskailtiin Heideggerista ja siitä rönsyillen Egyptiin ja aineettomaan tuotantoon. Vaikka tuleekin aika epämukava olo, kun joutuu typistään ja oikoon mutkia, “antamaan väärän todistuksen”, niin sittenkin on hyvä että kaikenmaailman filosoofit laitetaan vastaamaan sanoistaan ja teoistaan.

Fight Back! A Reader on the Winter of Protest

Fight Back! A Reader on the Winter of Protest collects 340-some pages’ worth of the best writing on the wave of anti-cut demonstrations that have rocked Britain this winter; writing from radicals and reformers, students and members of the UKUncut movement — a discussion ranging from philosophy to strategy and tactics. It’s a fascinating, Creative Commons licensed download, with a print edition to follow.

Assange & Tunisia (ja Egypti ja Saudi-Arabia)

Assange tuntuu olevan aika realistinen arvioissaan Wikileaksin vaikutuksesta Tunisian ja sittemmin Egyptin vallankumouksiin:


Tunisie, Egypte : Assange explique le rôle de WikiLeaks
Uploaded by Mediapart. – News videos from around the world.

Pidempi ja tylsempi Australialainen videohaastattelu:

http://www.sbs.com.au/dateline/story/webextra/id/600911/n/Assange-Speaks

Miksi Wikileaks ärsyttää jengiä niin paljon, vaikka cablegate-paljastuksissa “ei ole mitään uutta”? (George Mitchell, joka on jo kirjoittanut kirjankin Wikileaksista ja pitää The Nationin webbisivulla jatkuvaa blogia kunkin päivän Wikileaks-kähinöistä, on koonnut listan 32 tärkeimmästä paljastuksesta; kamaliahan ne ovat, mutta eivät varsinaisesti yllättäviä.) Vaikka kaikki tiesivät, tietoisuus voitiin kuitenkin kiistää. Kuten Zizek tapaa huomauttaa, tiedetynkin asian ääneen sanominen muuttaa koko tilanteen, esimerkiksi juuri poistamalla mahdollisuuden leikkiä tietämätöntä. Hauskaa on ollut esimerkiksi seurata Ron Paulin tapaa hieroa wikileaks-suolaa Yhdysvaltain kongressin haavoihin.

Zizekin huomio koskee myös leaksia Saudi-Arabian öljyvarannoista; vuodon mukaan varat ovat paljon pienemmät kuin virallisesti väitetty. Tätähän sitä on peak oil-yhteisössä epäilty kaiken aikaa, mutta se on ollut pelkkää “salaliittoteoriaa”, joka on aina voitu kiistää. No, kiistäähän sen voi nytkin, koska kyse on aina arvioista. Mutta ainakaan ei voi leikkiä tietämätöntä siitä, että peak oil on mahdollinen. Ja jos se on mahdollinen niin varovaisuuperiatteen mukaan siihen pitäisi varautua. (Erittäin kylmä on esimerkiksi Jeffrey “Export Land” Brownin uusin laskelma, jonka mukaan noin kolmasosa öljystä, joka muille kuin Kiinalle ja Intialle on tarjolla vuoden 2005 jälkeen on jo käytetty.)

Laajempi Wikileaks-muistiinpano tannoista luentoa varten täällä.

Kaksijalkainen mediamylläkässä

Mediamylläkkä Kaksijalkaisen ympäristövallankumouksen ympärillä kiihtyy. Nyt on jo kaksi arviota netissä.

Jussi Vähämäen juttu “Jukolasta Impivaaaraan” on varsin myötäsukainen, ja sisältää hyvän ilmauksen, jonka aion heti varastaa, nimittäin tuon syntytiedon opettamisen/oppimisen “kädestä pitäen”:

Ympäristövallankumous ei tunne erityistä siirtymävaihetta, ”ympäristöproletariaatin diktatuuria”, joka oikeuttaisi päämäärien ja keinojen toisistaan erottamisen. Sen sijaan syntytieto ”sulattaa keinot ja päämäärät, nykyisen ja tulevan yhteen”. Se on siis jonkinlaista ajan supistumista, aikaa, jolla ei ole alkua ja loppua. Sille on vaikea antaa suoraa ilmaisua kielessä, koska se sekoittuu elämään. Kenties sen voi näyttää, demonstroida, kuten niin moni on yrittänyt, tai siihen voidaan ohjata ”kädestä pitäen”, kuten kalalle ja erälle.

Ville Rantasen arvio löytyy Elonkehän nettisivuilta (jotka siis ovat nyt olemassa, huraa!). Rantanen on keksinyt mun keitoksille nimen:

Teoksen todellinen anti – ihan kansainvälisessäkin mittakaavassa – on siinä, että anarkoprimitivismin kenttä on ollut tähänastisesti “jälkivasemmistolaisen”, alkujaan Max Strinerin umpimielisistä puhinoista ammentavan individualistisen anarkismin teorian hallitsema: on kategorisesti kampitettu kaikki aloitteet organisoituun kollektiiviseen toimintaan. Vadenin teos on ensimmäinen puhtaasti anarkokommunistisprimitivistinen teos.

Totuusradio: Kaksijalkainen ympäristövallankumous

Maanantaina 31.1.2011 kello 22–24 Totuusradiossa Tere Vadén, Jussi Vähämäki, Santeri Ulkuniemi sekä P&P keskustelemassa Vadénin hiljattain julkaistusta pamfletista, Kaksijalkaisesta ympäristövallankumouksesta.

YLIOPISTOLUENNOT I

Seitsemän teesiä yliopistosta

Yliopisto kuolisi, jos joku määrittelisi, mitä yliopisto on ja mitä sen on tehtävä. Yliopiston kuuluu ihmetellä itseään. Yliopisto on monta. Tule tekemään yliopistoa! Luentosarjalla esittelemme seitsemän teesiä, jotka provosoivat sinutkin keskustelemaan yliopistosta. Mukana myös musiikkia ja elävää kuvaa.

Yliopistoluennot Tampereen yliopistolla joka toinen viikko klo 16-18 Paavo Koli -salissa (Pinni A).

1.2. Tere Vadén & Antti Salminen: Yliopisto on pinteessä
15.2. Suvi Hanste & Juhana Venäläinen: Me keksimme yliopiston
1.3. (perioditauko, ei luentoa)
15.3. Lauri Lahikainen, Jukka Peltokoski & Kirsti Lempiäinen: Yliopisto on tehdas
29.3. Susanna Lindberg & Juha Suoranta: Tasa-arvo on oppimisen lähtökohta
12.4. Mikko Lahtinen & Tuukka Tomperi: Yliopisto on sivistystä
26.4. (pääsiäisloma, ei luentoa)
3.5. Mikko Jakonen & Jouni Tilli: Yliopisto on parasta mitä meille on tapahtunut
10.5. Veera Kaleva & Antti Ronkainen: Yliopisto on kaikkialla

Osallistu myös luentosarjan blogissa: http://yliopistoluennot.wordpress.com

niin & näin lehtiä pdf’inä

Se on nyt sillä lailla, että palkitun niin & näin -lehden vanhoja numeroita on saatavilla lehden arkistosta pdf’inä. Vuodesta 2008 taaksepäin, tosin joitain yksittäisiä numeroita puuttuu vielä. Mukana mm. legendaarisia suomennos-debatteja, loppuunmyyty venäläinen ajattelu-teema, ja oma suosikkini, eurooppa-numero kalsari-kansilla.

kansia