niin & näin alkaa julkaista aiemmin ilmestyneitä ja nyttemmin hankalasti saatavia kirjojaan ilmaisina PDF-tiedostoina. Vapaasti ladattavien teosten sarjan aloittaa Tere Vadénin Karhun nimi. Kuusi luentoa luonnosta ja Kari Väyrysen Ympäristöfilosofian historia maaäitimyytistä Marxiin.
Pauli Pylkkö on kirjoittanut laajan ja kriittisen arvion Kaksijalkaisesta ympäristövallankumouksesta. Kannattaa lukea.
Päivitys 29.8.: kirjoitin ylös Pylkön arvion herättämiä huomioita ja selvennyksiä, löytyy PDF’nä tästä.
Päivitys: 19.9.: Pylkkö on vastannut vastaukseen: PDF
Pari hajanaista huomiota keskeltä kesää.
Miksi Kiina ostaa esimerkiksi eurooppalaista velkaa, aina Kreikkaa ja Unkaria myöden? Osittain tietenkin pitääkseen markkinansa elossa, osittain löytääkseen käyttöä valuuttareserveilleen. Mutta myös siksi, että Kiinalla yhtenä harvoista maista on kauppataseen ylijäämän vuoksi merkittäviä säästöjä, toisin sanoen pääomaa. Kun muilla on lähinnä velkaa, ei ole Kiinan edun mukaista, että velkoja “uudelleenjärjesteltäisiin” saati annettaisiin anteeksi tai jätettäisiin maksamatta. Toisin sanoen kommunistisen Kiinan on pääasiallisena pääomittajana pidettävä huolta siitä, että velat pysyvät velkoina, muuten heidän vipuvartensa lyhenee.
Iranin pitkään hankkeilla ollut öljypörssi kuuluu avautuneen. Tämä kiristää maailmanpolittiista tilannetta edelleen. Huhujen mukaan Israelilla on jo kovat menohalut Iraniin, ja nyt Yhdysvalloilla on yksi painava syy lisää. Ilmeisesti Iran paitsi uhkapelaa, myös laskelmoi, että Kiina joko on jo antanut tai antaa sille riittävät turvatakuut.
Sokerina pohjalla, kaikkien aikojen graafi a la westexas. Termi “ANE” (Available Net Exports) kuvaa siis “markkinoilla muille kuin Kiinalle ja Intialle ostettavissa olevaa öljyä” (GNE on Global Net Exports, eli vientiöljy kaiken kaikkiaan, eli ANE on GNE miinus Kiinan ja Intian ostama öljy). ANE on selkeä “Hubbert’s peak”, jolle öljyn hinnan heilahtelu ei ole tehnyt mitään. Kiinan, Intian ja öljyntuottajamaiden kulutuksen kasvu on kääntänyt OECD-maille mynnissä olevan öljyn määrän jo melko jyrkkään laskuun, vaikka geologinen öljyhuippu on vielä loiva. Alkaa olla jo korkea aika miettiä uudestaan asiat kuten talouskasvu, velka, työllisyys ja niin edelleen. OECD-mailla ei ole mahdollisuutta merkittävään talouskasvuun, halusivat sitä tai eivät. Tilanne on ollut päällä jo vuosikausia.
Ruppert kertoo “öljynjälkeisen ihmisen” syntymästä.
The good people at em_rgencia have published a Spanish translation of one of my articles “Oportunidades Digitales, Imposibilidades Reales
La promesa pendiente de la “Industria Cultural” y el Cibercomunismo” (here is the pdf):
Loppulama tarkoittaa, että nyt meneillään ei ole tavanomainen kapitalismin notkahdus, jota silloin tällöin tarvitaan markkinoita uudelleenjärjestelemään. Nyt on alkanut pitkä ja ankara lama, jonka seurauksena tuntemamme kapitalismi ja kulutusyhteiskunta muuttuvat joksikin muuksi.
Jos on niin, että kapitalismi välttämättä tarvitsee talouskasvua, loppulama on kapitalismin loppu. Jonkinlaisia lyhyitä ja paikallisia nousukausia voi esiintyä, mutta maailmantalouden yleissuunta seuraavilla vuosikymmenillä on laskeva. Lasku voi olla lievää ja hidasta, ja silloin tällöin tapahtuu yhtäkkisempiä ja nopeampia pudotuksia.
Loppulaman aineellisena pohjana on jatkuvan talouskasvun törmääminen vapaasti käytettävissä olevan halvan energian hiipumiseen ja sitä tietä työn vähenemiseen.1
Talouskasvu ei ole yleispätevä ilmiö. Pikemminkin talouskasvu tuntemassamme muodossa on suoraan yhteydessä fossiilisten polttoaineiden käyttöön; ensin hiilen ja höyrykoneen, sitten öljyn ja polttomoottorin. Nykyisin maailman energiantuotannosta noin 30 prosenttia tulee öljystä, 20 maakaasusta ja hieman alle 30 hiilestä; fossiilisista polttoaineista yhteensä siis noin 80 prosenttia.2 Tästä syystä tuntemaamme järjestelmää voidaan kutsua nimenomaan fossiilikapitalismiksi.3
Kolme käyrää, maailman väkiluvun kasvu, talouskasvu ja energian kulutus ovat hätkähdyttävän samanmuotoiset ja -aikaiset.4 Nämä kolme käyrää synkkänä puolenaan kertovat luonnon tuhosta, sukupuutoista, saastumisesta ja niin edelleen. Vertauskuvallisesti puhuen juuri energian kulutus kertoo ihmiskunnan käden pituudesta: kuinka paljon teitä, polttomoottoreissa palavaa öljyä, tavaroita, rahtia ja niin edelleen.
Koko juttu PDFnä alla.
Loppulama-maaritelma-ja-seurauksiaOlemme avoin tutkimusrahasto, aikaan perustuva vaihtojärjestelmä,
sosiaalinen pankki, marjanpoimijoiden kanssa solidaarisen hillon
suunnittelijat, taitojen vertaisjaon verkosto ja zapatistien kahvin
maahantuontiryhmä.
Tervetuloa tutustumaan hankkeeseemme ja jakamaan kanssamme
tietonne muista solidaarisuustalouden toimijoista, sillä olemme
kartoittamassa taloutta, jonka avainsanat/inspiraatiot ovat
sopusoinnussa maailman sosiaalifoorumin peruskirjan kanssa: avoin tieto,
degrowth, vertaistuotanto, permakulttuuri…
Solidaarisuus on siis aktiivisen vastuunoton prosessi, joka vahvistaa
moniarvoisuutta, autonomiaa, yhteistyötä, yhteydenpitoa ja vallanjakoa
(suora demokratia) … ja joka on tapa edistää näitä ja muita
yhteenkuuluvia arvoja kanssaihmisten (sosiaalinen ja taloudellinen
solidaarisuus) ja muun luonnon (ekologinen solidaarisuus) kanssa.
Kartoitus alkoi Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä ja tietoa
kerätään solidaarisuustalousverkoston nettitilaan,
www.openfsm.net/projects/solidaarisuustalous
Järjestää Solidaarisuustalous-verkosto, Tampereen aikapankki,
Vertaisrahasto, Taitopankki, Pispalan kulttuuriyhdistys,
Yhteiskunnallinen opisto, Merkur-pankki ja Café Caracol
Yhteystiedot:
Taitopankki
Yhteiskunnallinen opisto
www.opiperusasiat.fi
Vertaisrahasto
www.vertaisrahasto.fi
Tampereen aikapankki
www.aikapankit.fi
Café Caracol
www.cafecaracol.org
Pispalan Kulttuuriyhdistys
www.hirvikatu10.net
Tampereen sosiaalifoorumi
www.tampereensosiaalifoorumi.fi
Niin kutsuttu kusema yttt.fi’llä:
Sodankyläläisen Väinö Ukkolan ja hänen perheensä koti jäi Porttipahdan tekoaltaan alle ja Ukkola itse aikakirjoihin henkilönä, joka ei suostunut myymään tilaansa, ei muuttamaan sieltä pois, ei hyväksymään pakkolunastuksen laillisuutta eikä vastaanottamaan tarjottua korvaussummaa. Tapahtumat kävivät suunnilleen näin (Lapin Kansa 13.3. 2011): 60-luvun alusta lähtien Kemijoki Oy:n ostajat kiersivät hankkimassa yhtiön nimiin ensin koskiosuuksia, sitten altaiden alle jääviä tiloja. Ukkola ei toistuvista tarjouksista huolimatta myynyt tilaansa (ostajat kävivät hänen luonaan kymmeniä kertoja), vaan veden noustessa hänet piti hakea sieltä poliisivoimin elokuussa 1970. Asialle oli saatu lainvoima pakkolunastamalla tila ja maksamalla siitä korvaussumma Ukkolalle avatulle pankkitilille. Poliisit kuljettivat Ukkolan perheineen Kemijoki Oy:n joutilaalle työmaaparakille. Ajatuksena ilmeisesti oli, että pieni ja kylmä asumus vailla sähköä ja juoksevaa vettä jäisi tilapäiseksi, kun Ukkola järkiintyisi ja hankkisi perheelleen uuden talon. Ukkola kuitenkin kieltäytyi nostamasta korvausrahoja ja jäi perheineen asumaan parakkiin, kunnes vuonna 1997 siirtyi keskustan hoitokotiin, jossa samana vuonna kuoli.
Our article on the demographics & motivations of an Open Source Hardware community, the Finnish eCars – Now! -community, has now been published in First Monday.
The main findings are that the OSH community members are mostly volunteers and “altruistically” motivated. However, they are significantly older than typical “altruistic” volunteers in Open Source Software communities. We believe this is due to the relatively early stage of the project and, maybe more intrestingly, because an OSH project like this demands a wider variety of areas of expertise compared to typical OSS projects. The article also discusses some bottlenecks of OSH projects compared to OSS projects, as revealed by our survey.
We believe this is one of the first empirical studies of OSH communities, so all feedback & comments are very welcome.
