… on ilmestynyt. Teemana Opetus & kasvatus. Haastateltavina Leena Krohn & Reijo Wilenius.
Tapani Kilpel쎃스isen toimittama K쎃스쎃스nt쎃슶kirja on juuri ilmestynyt. Nimi viittaa tekstien k쎃스쎃스nt쎃스miseen. Kirja koostuu klassikkoartikkeleista ja tuoreemmista n쎃스k쎃슶kulmista ja sis쎃스lt쎃스쎃스 katsauksen k쎃스쎃스nt쎃스misen filosofiaa koskevaan kirjallisuuteen. Sopii hyvin vaikka niin & n쎃스in‘iss쎃스 viime aikoina k쎃스ydyn suomentamis-keskustelun kyytipojaksi. Mukana mm. Schleiermacher, Derrida, Benjamin ja muita herkkupaloja.
Irma Stenb쎃스ck kirjoittaa t쎃스n쎃스쎃스n Hesarissa Sivusilmin-kolumnissa niin & n쎃스in numerosta 4/06. Kehuu lehte쎃스 “poikkeuksellisen virke쎃스ksi” ja viittaa p쎃스쎃스kirjoitukseen, joka koskee tiedon politiikkaa: “uusi numero n쎃스ytt쎃스쎃스 jo p쎃스쎃스kirjoituksessan taivaanmerkit suomalaiselle demokratialle ja kulttuuriministeri Tanja Karpelalle.” Voi voi, kun niin olisikin. Kiitos huomiosta joka tapauksessa.
Niikk쎃스rin numero 4/06 saapui suurelle osalle tilaajista juuri ennen joulua, ja l쎃슶ytyy nyt jo irtomyynnist쎃스kin. Kiitelty ja kammottu suomennos-keskustelu jatkuu Riikosen, Oittisen, Pylk쎃슶n ja Kurjen voimin. Toisena teemana on sosiologi-filosofi Georg Simmel.
Tampereen yliopiston Aikalainen-lehden Antti Salminen haastattelee uudessa numerossaan Juha Vartoa otsikolla “Marsut, ottakaa vastuu”. Varto vaatii lapsuuden loppua, nuoruuden m쎃스쎃스r쎃스tt쎃슶m쎃스n jatkuvuuden p쎃스쎃스ttymist쎃스. Tavoiteena on aikuisuus, jolle aikamme tarjoaa v쎃스h쎃스n esikuvia ja opettajia. T쎃스m쎃스 oli my쎃슶s Varton “Urpo Harva-luennon” aihe. Aikuisuus merkitsee moraalisuutta vastakohtana julkisuuden tai massan m쎃스쎃스rittelem쎃스lle olemiselle. Niin kauan kuin ihminen on massaa, h쎃스n […]
Kirjoja pukkaa 23쎂슰45 -sarjasta lis쎃스쎃스. Nyt on vuorossa Espanjan ihme Jos쎃슩 Ortega y Gass쎃슩t, Ajatuksia tekniikasta. Ortega y Gass쎃슩t’lla on omanlaisensa 쎃스쎃스ni ja tyyli. Ajatukset tekniikasta on julkaistu alunperin La Nacion-lehdess쎃스 vuonna 1935. Hyv쎃스쎃스 aikaa tekniikan filosfialle, tuo 30-luku. Ortega aloittaa komeasti: Ihminen on el쎃스in, joka pit쎃스쎃스 v쎃스ltt쎃스m쎃스tt쎃슶m쎃스n쎃스 vain objektiivisesti tarpeettomia asioita.쎂슠 […] Pelk쎃스st쎃스쎃스n biologisesti […]
Pekka Toikka on kirjoittanut Karhun nimest쎃스 perusteellisen, ymm쎃스rt쎃스v쎃스n ja tarkkan쎃스k쎃슶isen arvion kiiltomato.net’tiin. Enp쎃스 olisi osannut kuvitellakaan parempaa kritiikki쎃스. Syv쎃스 kumarrus ja kiitos. Olen samaa mielt쎃스 k쎃스yt쎃스nn쎃슶llisesti katsoen kaikesta. Toikka l쎃슶yt쎃스쎃스 esimerkiksi suurimman kipupisteen: On her쎃스nnyt my쎃슶s joukko kysymyksi쎃스. Vad쎃슨n ei esimerkiksi kommentoi sit쎃스, voimmeko keksi쎃스 uusia nimi쎃스 karhulle, siis uudistaa luontokokemustamme, jollei meill쎃스 maaseutua tyhjent쎃스vill쎃스 […]
Guy Haarscherin kirja Tunnustuksettomuus puhuu t쎃스rke쎃스st쎃스 aiheesta: Mit쎃스 tunnustuksettomuus ensi sijassa on? Asian ydin on olennaisesti poliittinen: jos valtio on sanan laajimmassa mieless쎃스 “tunnustukseton” se ei aseta etusijalle mit쎃스쎃스n uskontokuntaa eik쎃스 yleisemmin ottaen mit쎃스쎃스n k쎃스sityst쎃스 hyv쎃스st쎃스 el쎃스m쎃스st쎃스, mutta samalla se takaa tietyiss쎃스 rajoissa, ett쎃스 niit쎃스 kaikkia voidaan ilmaista vapaasti. Kuten Jarkko Tontti kirjan esipuheessa toteaa, […]
