Ens perjantaina 25.10. kello 15 alkaa Tampereella seminaari “Elämämme perusteista – syväekologiaa for dummies”. Seminaarissa tutustutaan ensi kädessä Lasse Nordlundin ja Maria Dorffin kirjaan “Elämämme perusteista”, mutta luennot avaavat sen teemoista laajemmin yhteiskuntafilosofis-käytännöllisiä kysymyksiä, jotka ovat kokoontumiskertojen aiheena.
Seminaarissa käsitellään ainakin seuraavia kysymyksiä: Mitä syväekologia tarkoittaa?; Miksi jotkut kannattavat syväekologiaa?; Miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat syväekologisiin kysymyksiin?; Millä tavalla syväekologia on kokemuksellista?
Avoin kaikille. Yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opintopisteitä. Tarkempi kuvaus ja ohjelma täällä.
Ilmestynyt
Teemoina Sukupuolieron ajattelijat, David Bentley Hart, Kriittisyyteen kasvattaminen, Medeia & Spinoza ja Sodankylä. Ja verkossa paljon ekstraa.
Vallankumouksellisten on pahamaineisen vaikea sopia siitä, mitä tehdä ja miksi. Eräs ikuinen kiista koskee toivoa ja toivottomuutta. Onko toiminnan ja muutoksen kannalta tärkeämpää, että ihmisellä on toivoa, vai että kaikki toivo on menetetty? Molempien näkemysten puolesta voi sanoa ja on sanottu paljon: “vasta toivon menettänyt ryhtyy toimimaan”, “vain toivo saa ihmisen liikkeelle”. Lopulta kyse voi olla lillukanvarresta. Välillä tarvitaan toivoa, välillä epätoivoa, molemmilla on paikkansa ja aikansa.
Uudessa Paatoksessa, 1/2013, on Janne Säynäjäkankaan arvio HZV’stä:
Vastakkainasettelu on syvimmillään silloin, kun on epäselvää, mitkä termit vastakkainasettelussa itse asiassa ovat vastakkain. Kirjassaan Heidegger, Žižek ja vallankumous Tere Vadén pohtii vallankumousta Martin Heideggerin ja Slavoj Žižekin välisen vastakkainasettelun kautta. Pelissä on silti muutakin kuin vain Heideggerin ja Žižekin väliset erot suhteessa vallankumoukseen. Onko natsivallankumouksen ja bolsevikkivallankumouksen välille mahdollista vetää mitään teoreettista eroa? Entä onko filosofia universaalia vai partikulaaria? Ennen kaikkea, onko ihmisenä oleminen parhaimmillaan aikuistunutta subjektiviteettia vai juurtunutta paikallisuutta? Heidegger, Žižek ja vallankumous osoittaa, että nämä kysymykset ja vastakkainasettelut liittyvät toisiinsa tiiviimmin kuin ensi näkemältä arvaisi.
Energy and Experience from Tere Vadén on Vimeo.
Thanks for the (Post)Materialists for inviting me. It was a hot day. 🙂
The results are now out with some preliminary analysis at http://surveys.peerproduction.net/2013/09/3d-printing-survey-2013/
Uudessa kirjassaan The Five Stages of Collapse Orlov käsittelee romahduksen viisi syvenevää astetta: finassi-, kaupallinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurin romahdus. Kukin viidestä esitellään analyyttisesti, ilmiönä seurauksineen. Lisäksi Orlov antaa “kokemuksen rintaäänellä'” neuvoja kuhunkin vaiheeseen. Hyvin mielenkiintoisia ovat myös kuhunkin viiteen liitetyt “tapaustutkimukset”: Islanti, Venäjän mafia, pataanit, romanit ja ik-kansa.
The article “3D printing community and emerging practices of peer production” written together with Jarkko Moilanen has been publsihed in First Monday.
Abstract
Based on the results of a 2012 survey on people doing 3D printing, we present results on the demographics and self–identification of the community, as well as describing participants’ printing activity. Combining results from the survey with insights from research literature, we analyse emerging patterns and practices of 3D printing as a subdivision of a more general trend of physical peer production, and, even, of a revolution in manufacturing, as predicted by several theorists.
The survey data & discussion over at Statistical Studies of Peer Production.
From the seminar The Political Economy of the Commons in Helsinki last May, my talk begins at 28.40 in the bambuser stream:
Btw, Brent is over 108 again; expect more trouble for Europe, Egypt, Japan…
