Vallankumouksellisten on pahamaineisen vaikea sopia siitä, mitä tehdä ja miksi. Eräs ikuinen kiista koskee toivoa ja toivottomuutta. Onko toiminnan ja muutoksen kannalta tärkeämpää, että ihmisellä on toivoa, vai että kaikki toivo on menetetty? Molempien näkemysten puolesta voi sanoa ja on sanottu paljon: “vasta toivon menettänyt ryhtyy toimimaan”, “vain toivo saa ihmisen liikkeelle”. Lopulta kyse voi olla lillukanvarresta. Välillä tarvitaan toivoa, välillä epätoivoa, molemmilla on paikkansa ja aikansa.
Uudessa Paatoksessa, 1/2013, on Janne Säynäjäkankaan arvio HZV’stä:
Vastakkainasettelu on syvimmillään silloin, kun on epäselvää, mitkä termit vastakkainasettelussa itse asiassa ovat vastakkain. Kirjassaan Heidegger, Žižek ja vallankumous Tere Vadén pohtii vallankumousta Martin Heideggerin ja Slavoj Žižekin välisen vastakkainasettelun kautta. Pelissä on silti muutakin kuin vain Heideggerin ja Žižekin väliset erot suhteessa vallankumoukseen. Onko natsivallankumouksen ja bolsevikkivallankumouksen välille mahdollista vetää mitään teoreettista eroa? Entä onko filosofia universaalia vai partikulaaria? Ennen kaikkea, onko ihmisenä oleminen parhaimmillaan aikuistunutta subjektiviteettia vai juurtunutta paikallisuutta? Heidegger, Žižek ja vallankumous osoittaa, että nämä kysymykset ja vastakkainasettelut liittyvät toisiinsa tiiviimmin kuin ensi näkemältä arvaisi.
Uudessa kirjassaan The Five Stages of Collapse Orlov käsittelee romahduksen viisi syvenevää astetta: finassi-, kaupallinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurin romahdus. Kukin viidestä esitellään analyyttisesti, ilmiönä seurauksineen. Lisäksi Orlov antaa “kokemuksen rintaäänellä'” neuvoja kuhunkin vaiheeseen. Hyvin mielenkiintoisia ovat myös kuhunkin viiteen liitetyt “tapaustutkimukset”: Islanti, Venäjän mafia, pataanit, romanit ja ik-kansa.
The article “3D printing community and emerging practices of peer production” written together with Jarkko Moilanen has been publsihed in First Monday.
Abstract
Based on the results of a 2012 survey on people doing 3D printing, we present results on the demographics and self–identification of the community, as well as describing participants’ printing activity. Combining results from the survey with insights from research literature, we analyse emerging patterns and practices of 3D printing as a subdivision of a more general trend of physical peer production, and, even, of a revolution in manufacturing, as predicted by several theorists.
Antti Aikalaisen haastattelussa Energiasta ja kokemuksesta:
– Tämä ei ole maailmanloppu vaan ehkä maailman alun skenaario. Toivo liittyy siihen, että asioita alkaa uudelleen tapahtua ikään kuin väkipakolla, sanoo tutkija Antti Salminen.
Salminen on kirjoittanut professori Tere Vadénin kanssa kirjan Energia ja kokemus, joka havahduttaa kohtaamaan yllättävän muutoksen, jonka enteet ovat jo ilmassa.
– Ei ole mitään kokemusta tämän luokan alasajosta, että mitä tapahtuu, kun valtava määrä käyttöenergiaa alkaa ehtyä. Tässä ollaan tosi sumuisessa tilanteessa kaikin tavoin.
Slavoj Zizekin kuuluisan huomion mukaan ajatus liberaalin demokratian ja kapitalismin voittoon päättyvästä ”historian lopusta” on kahteen kertaan kuollut ja kuopattu. Ensimmäisen kerran (poliittisesti) New Yorkiin ja Washingtoniin vuonna 2001 tehtyjen terrori-iskujen myötä ja toisen kerran (taloudellisesti) vuoden 2008 finanssikriisin takia.
Euroopasta katsottuna Slovenian jättiläinen näyttää kuitenkin toiveajattelevan. Euroalueen virallinen talouspolitiikka noudattaa historian loppuun uskovaa ”There is no alternative”-logiikkaa entistä puhdikkaammin. Esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehn on todennut, että tehdyille kriisinhoitoratkaisuille ei ollut vaihtoehtoja ja että ”vakavasti otettavat” taloustieteilijät tietävät tämän.