Sunday, September 20, 2015
Uusi tutkimusyksikkö: bios.fi.
BIOS on uusi monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii globaaleja ympäristö- ja resurssikriisejä ja niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimusyksikkö kehittää aiheeseen liittyvää journalismia yhteistyössä Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa.
Olennainen ongelma on pähkinänkuoressa, että käsitys yhteiskunnan muutoksesta ja kehityksen mahdollisuuksista ei pohjaudu luonnonympäristön ja resurssien realiteetteihin. BIOS pyrkii toiminnassaan tieteiden, kulttuurin, tiedonvälityksen ja päätöksenteon yhteistyön kehittämiseen niin, että olemassa olevaa tietoa saadaan kerätty yhteen, tulkittua suomalaiseen ympäristöön ja puettua eri yleisöille sopivaan muotoon.
Tutkimusyksikön ydintehtävät ovat:
Ympäristö- ja resurssikriisin etenemistä koskevan uuden kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon yhdistäminen ja saattaminen päätöksenteon keskiöön ja laajasti kansalaisten ulottuville.
Ympäristö- ja resurssikriisin poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten tutkimus ja viestintä.
Ympäristökriisiviestinnän tutkimus ja kehittäminen.
Yhteiskunta- ja organisaatiotason ratkaisujen kehittäminen ja kommunikointi tutkimukseen perustuen.
BIOS tulee sanoista basic input/output system. Kreikaksi se viittaa (hyvään) elämään.
Thursday, September 10, 2015
Hyvä, suorastaan erinomainen selitys Energia ja kokemus-kirjan pääpointeista:
Pekka selittää maailmaa: Olemme öljykoukussa ja se tuhoaa meidät. Kestää vain 5 minuuttia.
Pidempi, yli tunnin juttelu samasta on edelleen Youtubella.
… teksti viime syksyltä, yhä ajankohtainen.
Romahdus by tereensio1592
A republication:
Vainio, Niklas and Tere Vadén. “Free Software Philosophy and Open Source.” IJOSSP 4.4 (2012): 56-66. Web. 25 Aug. 2015. doi:10.4018/ijossp.2012100105
Abstract
This article introduces and explains some of the most relevant features of the free software philosophy formulated by Richard M. Stallman in the 1980s. The free software philosophy and the free software movement built on it historically preceded the open source movement by a decade and provided some of the key technological, legal and ideological foundations of the open source movement. Thus, in order to study the ideology of open source and its differences with regard to other modes of software production, it is important to understand the reasoning and the presuppositions included in Stallman’s free software philosophy.
Link
Martin Heidegger and Slavoj Žižek represent the two major anti-liberal European revolutions of the twentieth century, the Nazi and the October revolutions. Both revolutions ended badly, but neither Heidegger nor Žižek retreats from the revolutionary position, simply because it is an indelible part of their philosophy, where the finitude of the world and human being necessitate a partisan truth. By reintroducing the concept of the subject, Žižek wants to present a correction that cures Heidegger’s politics. Unfortunately, the resurrection relies on a sleight of hand: the subject to be reintroduced tries to be at the same time ahistorical and leftist. Žižek finds in Heidegger’s reading of Anaximander signs of ahistorical subjectivity, but this interpretation is based on a misconstrual of Heidegger’s notion of alêtheia. On the other hand, by analysing Heidegger’s two famous passages mentioning the extermination camps, we find the factual blind-spots in Heidegger’s ontological gaze.
Published in Philosophy Today, here.
Toimittivat Jukka Relander ja Jarmo Saarti
Kirjaston kuolemaa on ennustettu digitaalisen viestinnän alkuajoista asti. On siis aika päivittää kirjastojen asema, tehtävä ja arvo yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirjaston kuolema käsittelee kirjaston merkitystä ja kirjastotyötä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Teoksessa tarkastellaan kirjaston kehittämisen haasteita ja kirjaston roolia ja tehtävää sekä julkisena palveluna että julkisena tilana. Jotta vainaja voisi hyvin, on kirjastojen palveluita uudistettava.
Kirjoitin artikkelin kyberkommmunismin ja kirjastojen seuraavista haasteista. Peruslähtökohta hyvin sama kuin Falkvingellä: jos puolustaa yleisiä kirjastoja, puolustaa samalla tiedostonjakamista.
Moni poliittiseen ekonomiaan vihkiytynyt tutkija tai analyytikko pitää väitteitä öljyhuipusta talouden tilaa pakottavana seikkana – jos ei tuulesta temmattuna – ainakin naivina. Ennen kuin öljy jollakin hinnalla ostetaan tai jätetään ostamatta, moni yritys, yritysrypäs, finanssilaitos, valtio ja valtioliitto on näppeineen ollut mukana. Niin yrityksille kuin valtioillekin sopii korkea hinta, liikevoiton ja verotulojen vuoksi. Korkean hinnan perusteluksi käy niin kriisi tuotantoalueella, kova kysyntä kuin tuotannon hankaloituminen. Tästä näkökulmasta vaahtoaminen öljyhuipusta näyttää suorastaan räätälöidyltä öljy-yhtiöiden propagandaa varten. Esimerkiksi Geoforum -lehden peak oil -teemanumerossa vuodelta 2010 tutkijat Gavin Bridge ja Andrew Wood huomauttavat, että öljy-yhtiöItä kiinnostaa pikemminkin voitto kuin tuotanto (”accumulation over production”).
Lue koko juttu…
After an inherently paranoiac-critical analysis of the material here, we have been able to propagate its dromolological xenotype to a single gif:
