The Oil Drum is sticking its neck out: world oil production peaked in 2008.
–
-
-
arkisto – archives
-
RSS Links
-
-
POP
Tuesday, March 17, 2009
Tervetuloa juhlimaan 60. niin & näin -numeron ilmestymistä Helsinkiin ravintola Kuudenteen Linjaan (Hämeentie 13, sisäänkäynti Kaikukatu 4) tiistaina 24. maaliskuuta 2009 kello 21–03. Koska lehti on 15-vuotias ja 1/09:n suurteemana on pop, painate julkaistaan kaikkivoivan rytmimusiikillisesti. Paitsi julkkarimme, tilaisuus on osa helsinkiläistä rockelämää rikastuttanutta Club Friction -klubien sarjaa. Lavalle nousevat Heikki Kovalainen & Dieselkitara, Witherspoon, Lockman, The Protestants, SP, Maritta Kuula ja Vuk. Tuo suksessio pitää todistaa lähietäisyydeltä.
Vähämäki: Itsen alistus
Monday, March 9, 2009
Radio Moreenin Totuusradiossa käsitellään keväällä 2009 Jussi Vähämäen vielä toistaiseksi ilmestymätöntä kirjaa Itsen alistus. Paikalla studiossa ovat Vähämäen itsensä lisäksi Moreenin toimittajat Mikko Pelttari ja Lasse Poser ja vaihtuva vieras. Itsen alistus ilmestyy kevään aikana Liken Polemos-sarjassa.
Kaksituntiset lähetykset tulevat ensi kertaa suorana maanantai-iltaisin 22-24 ja uusinnat samaan aikaa perjantaisin. Ohjelman ensimmäinen tunti kuullaan aina tekstikatkelmaa kirjasta, lukijana Antti Mankonen. Yhteensä ohjelmia kevään mittaan kuullaan yhdeksän.
Ensimmäinen Itsen alistus -radio pidettiin maanantaina 2.3.2009. Ensimmäisen kerran vierailevana keskustelijana oli filosofi Tere Vadén. Uusinta suorana lähetyksenä siis perjantaina 6.3.2009.
Toinen tulee Moreenista tänään.
Suorat lähetykset Moreenin taajuudella 98,4 jos sijainti on 5o kilometriä Näsinneulasta. Muille ja radiottomille lähetyksen tarjoaa interweb, osoitteessa http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html. Lähetykset tuodaan mahdollisimman pian myös tänne blogiin kuultavaksi.
Hankamäki: Suomalaisen nykyfilosofian historia
Friday, March 6, 2009
Jukka näkyy kirjoittaneen nykyfilosofian historian. Sisälmys kiehtoo, pistin tilaukseen.
Filosofinen aikakauslehti Niin & Näin käsitteli numerossa 1/2009 [oli 4/08] suomalaisen filosofian historiaa erään äskettäin tarkastetun väitöskirjan pohjalta. Kailalais-vonwrightiläisen ja salomaalais-krohnilaisen filosofian vastakkainasettelu näyttää pätevän yhä. Omasta mielestäni kiista ei heijastele niinkään systeemifilosofian ja elävän filosofian välistä eroa, vaan se kertoo erosta, joka vallitsee akateemisen kunnianhimon ja omana elämänkatsomuksena eletyn filosofian välillä.
Turhaan te kuitenkin noita vanhoja syntejä räknäätte, kun uusissakin on katumista. Kailasta, Krohnista, Salomaasta ja von Wrightistä vääntäessänne te täytätte ruumiita.
Reunahuomautuksena todettakoon, että julkaisin äskettäin oman yleisesitykseni kotimaisen nykyfilosofian tilasta ja lähimenneisyydestä: Suomalaisen nykyfilosofian historian, jossa kerron, millaista filosofia ja siihen liittyvä tiedepolitiikka ovat olleet viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana.
Loppulama
Wednesday, March 4, 2009
Saako blogissa kiroilla? Nyt tekis mieli.
Mun elinajan merkittävin yksittäinen uutinen julkaistiin tässä just. Asiaan sopivasti tietenkin “avoimella” “vertaisfoorumilla”, The Oil Drum. No, ehkä maan ulkopuolisen älyllisen elämän löytäminen vois teoreettisesti olla isompi uutinen. Saas kattoo.
Löytyykö asiasta pihahdustakaan Ylen uutisista, BBCltä, Hesarin verkkokeskustelusta? Eipä löydy, eikä tule vähään aikaan löytymäänkään.
Siis: Saudi-Arabian öljyntuotannon huippu on ohitettu, vuonna 2005.
Tämnmöstä asiaa ei tietenkään edes periaatteessa voi todistaa. Osittain poliittisista syistä, joista artikkelissa keskustellaan. Onneksi ei tarvitsekaan. TOD on joidenkin Pentagonin salaisten tutkimusyksikköjen jälkeen varmasti luotettavimpia lähteitä öljyn arkipäivästä. Miettikää nyt sitäkin, että joku “Export Land Model” täytyi TOD’illa kehitellä, kun kaikista tieteen huippuyksiköistä ei siihen ollut.
Yhdessä jo aiemmin todetun ei-OPEC-öljyhuipun kanssa Saudien piikkaus tarkoittaa monia, monia asioita. Ensimmäinen mieleentuleva korollaari on, että tämä alkava lama ei ollutkaan ensisijaisesti holtittoman finanssisijoittamisen ja asuntokuplan aiheuttama, vaan molemmat näistä pikemminkin romahtivat öljyhuipun takia. Maa katosi Kelju K. Kojootin jalkojen alta; tuotannon kasvu ei enää onnistunut edes velkavetoisesti. Viime vuoden öljynhintapiikki katkaisi kamelin selän, kuten esimerkiksi Krugman laskeskeli, vaikka ei itse ole aiheeseen palannutkaan.
Toinen korollaari on, että tämä lama ei ole syklinen kasvun notkahdus, josta palataan “normaaliin” kasvun kierteeseen. Tämä lama on loppulama. Fossiilisiin polttoaineisiin perustunut kasvukapitalismi päättyy. Jos kapitalismi tarkoittaa kasvupakkoa, koko kapitalismi päättyy. Jonkinlaisia lyhyitä ja paikallisia nousukausia voi tietysti tulla, mutta maailmantalouden yleissuunta seuraavilla vuosikymmenillä on laskeva. Koko ajan, joka vuosi.
Toisin sanoen: “Herätys hemmo! paluuta entiseen kulutusyhteiskuntaan ei ole vuosikausiin, mahdollisesti koskaan.”
Onko loppu nopea vai hidas? Sitä ei tiedä kukaan. Pankkijärjestelmän romahduksen systemaattisuus ei lupaa hyvää. Kunstler selittää:
The Peak Oil story was never about running out of oil. It was about the collapse of complex systems in a world economy faced by the prospect of no further oil-fueled growth. It was something of a shock to many that the first complex system to fail would be banking, but the process is obvious: no more growth means no more ability to pay interest on credit… end of story, as Tony Soprano used to say.
There was a popular theory among Peak Oilers the last decade that the world would enter a “bumpy plateau” period when the global economy would get beaten down by peak oil, would then revive as “demand destruction” drove down oil prices, and would be beaten down again as oil prices shot up in response — with serial repetitions of the cycle, each beat-down taking economies lower — the only imaginable outcome being some sort of quiet homeostasis. This scenario did not play out as expected. It was predicated on a mistaken assumption that all systems would retain some kind of operational resilience while ratcheting down. Anyway, the banking system was mortally wounded in the first go-round and the behemoth is dying hard.
Arvioivat, että pelkästään jonkun Citin tai BoAn kaltaisen suurpankin selvitystyö veisi jenkkiviranomaisilta vähintään kymmenen vuotta, vaikka tehtäisiin ylitöitäkin. Ei taida homma maistua, mielummin kaadetaan veronmaksajien viimeiset centit biljoonina muutamaan lisäkuukauteen. Obamakin meni suosittelemaan osakkeiden ostamista. Se siitä toivosta.
Jos pitäis arvata, niin sanoisin, että romahdus on nopeampi kuin mikä tuntuis mukavalta.
Kolmas korollaari, ehkä epäselvempi, mutta sitäkin ankarampi on, että jonkinlainen perus-Marx oli oikeassa: minkäänlaista merkittävää “decouplingia” tuotannon materiaalisen perustason (tässä tapauksessa energian) ja talouden ylärakenteiden (tässä tapuksessa finanssi-instrumenttien ja “tietotalouden”) välillä ei ole. Öljy vaan sattui olemaan niin kertakaikkisen loistava raaka-aine ja palava pensas, että muutaman vuosikymmenen näytti siltä.
Teknologiaa ei voi syödä, ei edes vaihtoehtoista teknologiaa. Öljyä voi, jos sitä on.
Mitä ovat alkuperäiskansojen käsitykset oikeudesta, maasta ja metsästä?
Monday, March 2, 2009
Tervetuloa keskustelemaan torstaina 5.3. aiheesta .
Paikka: Kulttuurikahvila Hertta, Aaltosenkatu 31-33 C, Tampere, klo. 15.00-18.00.
Tilaisuudessa kestävää elämäntapaa etsimässä, alustamassa ja keskustelemassa:
* Pushpa Toppo, Intian alkuperäiskansaan, adivaseihin lukeutuva aktivistinainen, joka toimii alkuperäiskansan metsänsuojeluliikkeessä (Save the Forest Movement Jarkhand),
* Jan Saijets, saamelaisaktivisti
* Jarna Pasanen, Maan ystävien ja Ympäristö- ja kehityksen aktiivi
* Tere Vaden, tutkija
Järjestäjät: Maan ystävät, Ympäristö ja kehitys, Vastedes ja Demokratiafoorumi Vasudhaiva Kutumbakam
Tilaisuuksissa saatavana myös alkuperäiskansojen maan ystävyyttä koskevaa kuvakirjaa “How to be Earth’s Friend”
Pushpa Topon Suomen vierailun ohjelmasta enemmän osoitteessa:
www.maanystavat.fi/indigenous/Pushpa.pdf
Metsäkirja
Friday, February 27, 2009
Mira Käkönen & Elina Venesmäki (toim.):
METSÄN JÄLJILLÄ – Kertomuksia Etelästä ja Pohjolasta
Tiistaina 3.3. kello 12.30
Vanhan ylioppilastalon musiikkisali
Mannerheimintie 3, 2. kerros
Tervetuloa!
Suomalainen metsäteollisuus on levinnyt kaikille mantereille. Se vaikuttaa metsänhoito-ohjelmiensa kautta maapallon tulevaisuuteen ja välittömästi miljoonien ihmisten elinympäristöön.
Vaikka Etelän ja Suomen metsänhoidot eroavat toisistaan, on niillä myös yhtymäkohtia: Kuinka moni metsäyhteisö näkee häätönsä jälkeen entisen kotinsa ympärillä aseistetut vartijat? Kuinka moni suomalainen metsänomistaja ja mökkiläinen joutuu vastoin tahtoaan risukkoisten hakkuuaukioiden piirittämäksi?
Voisimmeko oppia Etelän metsäyhteisöjen tai saamelaisten satoja vuosia vanhasta tietotaidosta ja uudistaa sitä nykykulttuurimme kestäväksi metsänhoidoksi? METSÄN JÄLJILLÄ on poikkeuksellinen kirja, se luo perinteistä luonnonsuojelua laajempia näkökulmia. Siinä metsä ja ihmiset tulevat keskenään toimeen. Terra preta, musta maa, on yksi esimerkki, jolla voisi olla maailmanlaajuista merkitystä – myös ilmastonlämpenemisen pysäyttäjänä.
Julkistamistilaisuudessa ovat paikalla Pushpa Toppo Intian adivasien metsäoikeusliike (Save the Forest Movement), poromies Outi Jääskö, Muotkatunturin paliskunta Inari, valokuvataiteilija Sanni Seppo, filosofi-päätoimittaja Tere Vadén ja muita kirjoittajia.
Siemenpuu-säätiö & Into Kustannus. 192 sivua, ovh 23 e.
KUTSU SEMINAARIIN -Metsän jäljillä – metsänhoidon ristiriidat Suomessa ja Etelässä
Wednesday, February 25, 2009
Tiistaina 3.3.2009, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali (Mannerheimintie 3, 2. krs)
klo 12.30 – 13.00 Metsän jäljillä -kirjan julkistaminen
klo 13.00 – 16.00 Seminaari metsänhoidon ristiriidoista
VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA!
3.3. julkistetaan Siemenpuun ja Into kustannuksen yhteistyönä tehty kirja Metsän jäljillä -kertomuksia Etelästä ja Pohjolasta. Julkistamisen yhteydessä järjestetään seminaari metsänhoidon ristiriidoista, joka tuo yhteen Suomen ja Etelän metsäkeskusteluja.
Tehometsätaloudesta ja avohakkuista keskustellaan parhaillaan vilkkaasti. Niitä eivät kritisoi enää vain luonnonsuojelijat vaan yhä useammin myös tavalliset metsänomistajat ja esimerkiksi mökkiläisten yhdistykset. Metsänomistajat haluavat itse päättää metsänsä hoitotavoista. Suomi on vienyt tehometsätalouttaan tehokkaasti myös maailmalle. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat globaalin metsäsektorin suurimpia toimijoita. Suomella on ollut osansa siinä, että metsää kaadetaan siellä, missä se on yhteisölle tärkeää. Ja teollisia plantaaseja istutetaan minne niitä ei haluttaisi.
Seminaarin ensimmäisessä osassa puheenvuorot kohdistuvat tehometsätalouden ja avohakkuiden ongelmiin ja vaihtoehtoihin. Minkälaisia ovat Etelän metsäyhteisöjen, Suomen saamelaisten sekä tavallisten metsänomistajien mahdollisuudet päättää metsänsä hoitotavoista? Seminaarin toisessa osassa kysytään, mikä on suomalaisen metsäteollisuuden ja kehitysyhteistyön vastuu maailman metsistä.
SEMINAARIN OHJELMA
1 Oikeudet kestävään metsänkäyttöön
Pushpa Toppo, Save the Forest Movement, Intia
Outi Jääskö, poronhoitaja, Muotkatunturin paliskunta, Inari
Annukka Valkeapää, metsäekonomian tutkija, Helsingin yliopisto
Antti Koskimäki, johtaja, Metsäkeskus Häme-Uusimaa
Bernt Nordman, hallituksen jäsen, Innofor Finland oy
Mauno Särkkä, puheenjohtaja, Luonto-Liitto
Keskustelu
Välipuheenvuorona: Metsät ilmastonmuutoksen näkökulmasta
Risto Isomäki, tieto- ja tieteiskirjailija
2 Suomi ja maailman metsät
Sandra Moniaga, tutkija, Indonesia
Timo Korhonen, Project Manager, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Vesa Kaarakka, metsäalan neuvonantaja, ulkoasiainministeriö
Anu Lounela, Siemenpuu-säätiön puheenjohtaja
Keskustelu
Seminaarin kieli on muuten suomi, mutta toisen osion puheenvuorot pidetään englanniksi.
Seminaarin järjestää Siemenpuu-säätiö yhteistyössä Demokratiafoorumi Vasudhaiva Kutumbakamin kanssa.
