Skip to content

Olomuodonmuutos

Faasimuutos eli faasitransitio on epäjatkuvuuskohta aineen käyttäytymistä kuvaavissa yhtälöissä. Faasimuutoksia ovat mm. olomuodon muutokset, aineen liukeneminen ja eräät muut tapahtumat.”

Näin fysiikassa. Länsimaisessa poliittisessa maisemassa on juuri tapahtumassa vastaavanlainen historiallinen olomuodonmuutos, jossa ideologiset koordinaatit kääntyvät, mustasta tulee valkoista, kepeistä porkkanoita ja vanhat oletukset tomivuudesta lakkaaavat toimimasta. Jäällä voi luistella, sulalla selällä ei.

Englannin keskuspankki on virallisesti varoittanut “perheitä”, että odotettavissa on elintason laskua ja lisääntyvää työttömyyttä. Syynä on “nykyinen taloudellinen tilanne”.

Tänään Yle raportoi energiayhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajan Suomen hallituksen talousneuvostossa pitämästä esitelmästä, jossa hän on sanonut muun muassa “Emme voi enää varmuudella luvata lapsillemme parempaa ja vauraampaa tulevaisuutta.” Hän oli viitannut myös energiapolitiikkaan. “Energian saatavuus korostuu ja voi muodostua jo lähivuosina kriittiseksi Euroopalle.”

Pitkään on tietenkin varoiteltu kansainvälisen kipailun kiristymisestä ja niistä ankarista seurauksista, joita kilpailukyvyn heikentymisestä seuraa. Tämä on normaali oikeistolaisen politiikan retorinen väline. Yllä lainatuissa huomioissa on edelleen ja tulevaisuudessakin osittain kyse tästä tutusta strategiasta. Erilaiset vyönkiristykset, “austerity measures”, hyödyttävät yksiä, köyhdyttävät toisia. Näin on jatkossakin.

Sen sijaan faasimuutos näkyy siinä, että pikkuhiljaa arvostetut taloustahot vaihtavat sävyn “kyllä se siitä kunhan kiristetään tahtia ja nyt jo kasvua näkyy”-osastolta “pakko kiristää tahtia, ettei putoa vielä noepammin”-osastolle. Kysymys takouskasvusta muuttuu akateemiseksi. Sitä ei tule, haluamme tai emme. Velat kasvavat. Valtiot epäonnistuvat. Latvia, Islanti, Kreikka, Portugali… Lähivuosina lista pitenee, ei lyhene.

Vastaavia merkkejä faasimuutoksesta ovat puheet lakko-oikeuden rajoittamisesta ja Vanhasen “Kreikan auttaminen ei ole tappiollista Suomelle”-puheet. Ensimmäinen kertoo jonkin hyvin vanhan paluusta. Oikeiston tarjous lähiaikoina tulee olemaan pakkotyö. Pidemmät työurat, pidemmät työpäivät. Näillä saadaan pankiirien bonukset maksettua. Eikä edes suomalaisten pankkiirien! Toinen taas on hyvin uutta. Keskutalainen poliitikko laittamassa suomalaisten veronmaksajien rahoja kreikkalaisen pörssikeinottelun paikkaamisen. Piti sekin päivä kokea. Saa nähdä kestääkö EU-solidaarisuus. Solidaarisuus tässä on valitettavasti eliittien solidaarisuutta toisilleen. Pikemminkin voisi veikata protektionismin uutta tulemista keskipitkällä aikavälillä. Oikeistolainen politiikka tulee koko ajan liukumaan autoritaarisemmaksi. Ilman talouskasvua tuloerojen kasvattamiselle ei ole mitään perusteita.

Vastaavasti vasemmistolaisen politiikan on pian löydettävä vanhat ja uudet koordinaatit. Ensin vanha: pois palkkatyöstä & tavallisten ihmisten solidaarisuus. Uusi: sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus kutistuvan talouden oloissa. Pitkään vasemmisto on osannut tasoittaa tuloeroja vain talouskasvun oloissa. On opeteltava uusia kikkoja.

EROEI -fantasia eli kysymyksiä tulevaisuuden filosofeille

Kalevalaisessa kansanrunoudessa nimellä ”synty” kuvataan ihmisjoukon kollektiivista ei-propositionaalista tietoa oman elämäntapansa merkitysperustoista. Usein ei-teollisessa elämässä merkitysperusta ei olekaan erillään aineellisen toimeentulon maailmasta: käyttöesineet ovat kauniita ja kauneus on tarkoituksenmukaista. Teollista sivilisaatiota taas on kuvattu arvojen ja välineiden, keinojen ja päämäärien erottelijana, joka laskevalla järjellään ottaa irti kaiken, minkä saa, tietämättä varsinaisesti, miksi tai mitä varten. Kahtiajaossa on itua, mutta vielä häiritsevämpi kuva saadaan, jos teollinenkin sivilisaatio nähdään yhtenäisenä, käyttöesineissään merkitysperustansa paljastavana kulttuurina. Pitkin maapalloa putket kiemurtelevat kohti valtaisia säiliöitä ja verkostoja. Tankkerit ja säiliöautot rahtaavat pistävänhajuista nestettä yhä kauemmas yhä uusiin yhä pienempiin säiliöihin ja tankkeihin, kunnes ohuet putket päätyvät puristuskammioon, jossa kaasuksi pirstoutuvat pisarat räjäytetään uudelleen ja uudelleen. Mitä tämä merkitys- ja aineellisen elämän perusta meistä tietää? Ainakin sen, että jos se on perusta, olemme sille sokeita, ja kahtiajakoteoria on yksi sokeuden muoto.

PDF (julkaistu niin & näin 4/09)

niin & näin 1/2010

niin & näin 1/2010

on ilmestynyt.

Numerossa on kolme teemaa: mielen filosofia,
evoluutiokeskustelu ja poliitikon taito. Mielen filosofian teemassa
julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi Thomas Nagelin klassikkoartikkeli
“Millaista on olla lepakko” (What Is it Like to Be a Bat?, 1974). Tuttuun
tapaan lehdessä on myös kirja-arvosteluja, esseitä ja aikalaiskritiikkiä.
Kolumnisteina esiintyvät Sari Kivistö ja Jaana Parviainen, haastateltavana
taidefilosofi Renée van de Vall. Numeron taiteilijat ovat maalari Anne Rossi
ja graafikko Tuomas Hallivuo.

Numeron myötä lehti saa uudet päätoimittajat. Vuoden 2006 lopulta
lähtien päätoimittajina toimineet Jarkko S. Tuusvuori ja Tere Vadén
jatkavat lehden toimittajina, ja heidän tilalleen astuvat Ville Lähde
ja Antti Salminen, molemmat Tampereelta. Ville Lähde on vastuussa
vuoden kahden ensimmäisen numeron päätoimittamisesta, ja Antti Salminen
syksyn numeroista.

Decroissance – degrowth – ei-kasvu

MindMap

Quantum state, visible to the naked eye!

Researchers have created a “quantum state” in the largest object yet.

Such states, in which an object is effectively in two places at once, have until now only been accomplished with single particles, atoms and molecules.

In this experiment, published in the journal Nature, scientists produced a quantum state in an object billions of times larger than previous tests.

Billions of times! This is extreme.

The result is a huge push toward answering the question of whether quantum mechanical effects simply disappear in objects beyond a certain size.

“As far as mechanical objects are concerned, the dividing line was at around 60 atoms,” Professor Cleland said.

“With this experiment, we’ve shown that the dividing line can be pushed up all the way to about a trillion atoms.”

And why stop there…

Two plus two is what?

GDP and oil

oil 2010

Himanen & Wikipedia & kukoistus

Wikipediassa näkyy artikkelissa “Pekka Himanen” lukevan muun muassa näin:

“Filosofi Tere Vadén katsoo Himasen ajatusten saaneen suhteettoman suuren painoarvon. Myös tämän saamat suuret palkkiot ihmetyttävät Vadénia.[4]

[4] Tennilä: Himasen löperrykset kuultu jo. Iltalehti, 2009, nro 14.12., s. 9.”

Muistan, että toimittaja soitteli ja halusi kysellä näkemyksiä Himasesta. Ei oikein huvittanut, koska Himasen ajattelusta pitäisi puhua kunnolla, ei one-linereina, ja koska tuli juuri se fiilis, että toimittaja oli hakemassa jo hiukan etukäteen päätettyjä kritiikkejä. Mutta ei toisaalta huvittanut paeta norsunluutorniinkaan. Niinpä koitin tietoisesti nimenomaan välttää tuollaiset viidenpennin idiotiat kuin “suuret palkkiot hämmästyttävät” – mitä Himasen luentopalkkiot mulle kuuluu? laskuttakoon niin paljon kuin huvittaa, more power to him – ja moneen kertaan veivasin samaa pointtia, että Himasen suurin yksittäinen ongelma on, että hän ei aina riittävällä tavalla ota huomioon, että kun hän kirjoittaa vallan tilaamia raportteja, hän ei voi puhua vapaana filosofina. (Saman kritiikin esitin jo Niiniluodon ja kumppaneiden Aholle kirjoittamasta Suomen henkisen tilan arviosta). Sanomisen tapa vaikuttaa sanottuun. Samakin lause tulee tarkoittamaan eri asiaa riippuen siitä sanotaanko se valtioneuvoston tilaamassa raportissa tai mielenosoituksessa valtioneuvoston ulkopuolella. (Sokrateen puolustuspuhekin kuulostaisi toisenlaiselta, jos tietäisimme sen vaikkapa sofistien sleeper-cellin tilaustyöksi). Esimerkki: kun sanoo, että tärkeintä ihmisille on arvokas elämä, ei talous, on väliä, sanooko sen kruununprinssien ja bonojen kanssa, vai ihmisten silmien tasolta. Muuten voi tulla sellainen väärinkäsitys (väärinkäsitys, koska uskon, että Himanen ei tätä tarkoita), että köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ei tarvitse oikaista, koska tärkeintä on arvokkuus. No, taisi käydä vanhanaikaisesti. Iltalehdellä ei näytä olevan sähköistä arkistoa, josta pääsisin tsekkaaman, mitä siellä lukee, mutta lienee käynyt niin, että tuo pointtini ei siellä ole, sen sijaan toimittaja on kirjannut ylös nyökyttelyni, että vetäähän se kovia palkkioita ja on usein esillä. Oma vika, ei siinä mitään.

Tästä seuraa kuitenkin mielenkiintoinen ongelma koskien Wikipediaa.

Mua ei kauheesti haittaa, jos Iltalehdessä lukee noin, sen sijaan ärsyttää, että Wikipediassa on tuollainen latteus, varsinkin koska se ei kuvaa arvostavaa käsitystäni eikä varsinaista kritiikkiäni Himasesta. Mutta jos “luotettavaksi pidetyssä lähteessä” on tollainen viite, niin en kai mää voi lainausta siitä artikkelista poistaakaan? Vai voisinko? Ja perustella, että “ei ylitä merkittävyyskynnystä”. Ultrainklusionistina en kuitenkaan mielellään käyttäis tollasta perustelua. Toisaalta, en ole missään “luotettavaksi pidetyssä lähteessä” sanonut mitään muutakaan Himasesta, eli en voi artikkelia siltä osin sisällöllisesti korjata tai laajentaa. Eikä Himas-artikkelissa muutenkaan ole erityisen tärkeää, mitä mieltä minä olen. Ei kai auta muu kuin kärsiä nahoissaan. (Ottakaa joku muu se veks sieltä :)).

***

Kukoistuksen käsikirjoituksesta: hämmästyin johdannon raskautta ja jopa raakuutta. Usein Himasen teksteissä on enemmän sävy, että hyvin menee ja kohta vielä paremmin, mutta nyt raportti alkaa suhteellisin tummin sävyin; kiville menee, jollei jotain tehdä (lähes neljäsosaa valtion budjetista vastaava summa hukkuu mielenterveysongelmien takia vuosittain!). Mutostarpeen sitominen kasvaviin mielenterveyden ongelmiin on radikaalia (vertautuu esimerkiksi Linkolan tai Zerzanin tapaan aloittaa sivilisaatiokritiikki henkisen pahoinvoinnin kuvauksella).

Hyvin tervetullutta on myös talouden välineluonteen korostaminen, toki tuolla yllä esitetyllä varauksella. Nykyisen globaalin eriarvoisuuden oloissa pitää hoitaa ensin oikeudenmukaisuus kuntoon, ja sitten katsoa sen arvokkuuden kanssa. Hienosti Himanen kuitenkin osoittaa pohjoismaisen lähtökohtaisen tasa-arvokkuuden merkityksen – tämä on seikka, joka maailmalta katsottaessa saattaa muutenkin näkyä kirkkaammin, kuin läheltä –, ja puolustaa sen perustalta esimerkiksi ilmaista koulutusta. Ei pidempiä työuria, vaan parempia! Juuri näin. Himanen jopa sanoo, että enää ei riitä siirtymä teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan, vaan tarvitaan vihreä yhteiskunta. Myös kaikki käsikirjoituksen konkreettiset ehdotukset koskien verotusta, 5% lisäpanostusta kulttuuriin ja kokonaisvaltaista masennuksen hoitokeinon kehittämistä vuoteen 2020 mennessä voi allekirjoittaa ilolla. Nämä ovat suhteellisen pieniä ja sikäli “reaalipoliittisesti” toteutettavissa olevia vaatimuksia. Aletaan niistä ja jatketaan pidemmälle.

Tuleva, taas.

Google se on ahkera. Tuleva yliopisto.

Lakkovaroitus yliopistoilla

Suomen yliopistojen kaikki henkilöstöryhmät valmistautuvat lakkoon 18.3. – pääsopijat jättivät yhteisen lakkovaroituksen 3.3.2010

Mikäli yliopistojen sopimusneuvotteluissa ei edistytä, kaikkien Suomen yliopistojen kaikki henkilöstöryhmät vauhdittavat neuvotteluja aluksi päivän työtaistelulla 18. maaliskuuta. Työtaisteluvaroitus koskee noin 27 000 yliopistoissa toimivaa palkansaajaa.

Työtaistelussa on kyse olemassa olevien etujen puolustamisesta, ei siitä, että henkilöstö vaatisi enemmän tai uusia etuja. Uuden yliopistolain myötä muuttunut työantaja on esittänyt neuvotteluissa ratkaisevia heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin. Työnantaja haluaa heikentää mm. sairausajan palkkaa, työaikoja, vuosilomien kertymistä sairausloman ajalta, yt-menettelyä sekä luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön asemaa.

Yliopistoille tulossa lakkovaroitus

LAKKOVAROITUS TULLAAN ANTAMAAN

26.2.2010

Neuvotteluja jatkettiin perjantaina 26. helmikuuta tekstikysymyksistä. Keskeisimmät asiat ovat edelleen auki. Neuvottelujen vauhdittamiseksi pääsopijajärjestöt tulevat antamaan lakkovaroituksen viikolla 9.

Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto. Lakkovaroituksesta huolimatta neuvottelut jatkuvat viikolla 9.