–
-
-
arkisto – archives
-
RSS Links
-

Tarvitaanko nettipoliisia?
Thursday, October 30, 2008
Oli nimeltään Tuomas Enbusken radio-ohjelma tänään. Minäkin siellä muiden mukana ihmettelemässä. Löytyy tallenteena.
Sähköäänestys
Wednesday, October 29, 2008
On se vaan lystikästä että Suomeenkin tungetaan tota sähköäänestystä, vaikka se ei ole missään ikinä toiminut. Ja ikään kuin äänestyslippujen käytössä olis joku mahrottoman kiireellinen vika.
Nyt nää Suomen koekoneet on hukannu yli 200 ääntä, mikä saattaa jo vaikuttaa tulokseenkin. Tollanen pelleily vaan laskee äänestyintoa, se on vissi.
Toivottavasti Kasvi saa puhuttua tolkkua puoluetoveri Braxille ja koneet laitetaan formaliiniin.
Ainut asia, mitä sähkökoneet edistää, on vaalipetos.
Mitta täynnä, malja yli
Tuesday, October 28, 2008
Pieni ja sisukas Suomi tuskailee yhä kauppojen sunnuntaiaukiolon kanssa,
vaikka Marx ennusti jo aikaa sitten, että kapitalismin myötä ”kaikki
pyhä häväistään ja kaikki pysyvä katoaa kuin savuna ilmaan.”Vaan eipä
uskonut parta-Kalle, että proletariaatti kyllä kantaa kahleitaan kunnes
ilmaan haihtuu alkuaineista tavallisin, hiili. Molekyylipiirroksissa se
saa parista happiatomista lystikkäät punaiset kuulosuojaimet. Kävisivät
vappupalloista, jos ne paljaalla silmällä erottaisi.
Arvioiden mukaan öljystä on poltettu nyt noin puolet. Siihen meni rapiat
sata vuotta. Nykyisellä saati sitten nousevalla kulutuksella loput
siirtyvät polttomoottorien kautta ilmakehään ennen kuin minun
sukupolveni on eläkkeellä. Bushin kausien aikana meni kumpanakin noin
10% koskaan löydetystä öljystä.
Filosofi Martin Heidegger on tullut kuuluisaksi paitsi antimoderneista
poliittisista näkemyksistään, myös ympäristöhuolestaan, joka heräsi
harvinaisen varhain, 30-luvulla. Hänen mukaansa pääpeikko on moderni
teknologia, joka näkee kaiken käytettävänä varastona ja asettaa
ihmisenkin palvelukseensa. Kohtuutonta historian viekkautta tai
olympolaista ironiaa onkin siinä, että aikakautemme suunnittelee
korkeimpana kruununaan kaiken elämän uudelleensunnittelua alusta
lähtien, geenimanipulaatiota ja Elämä 2.0:aa, käyttäen voimanlähteenään
massiivisten sukupuuttojen muinaiset raadot. Yhden kuolo on toisen leipä.
Heidegger itse kuulemma kutsui ranskalaista Georges Bataillea “aikamme
terävimmiksi aivoiksi”. Bataille oli ainutlaatuinen perustaessaan
ajattelunsa ja kulttuurikritiikkinsä energialle. Hän oli anti-Darwin:
elämä ei suinkaan perustu niukkuudelle, vaan ylenmäärälle. Auringon
energiaa on liikaa, vaikka kasveille asti, kasveja on liikaa, vaikka
lampaiden syödä, lampaita on liikaa, vaikka susien syödä, susia on
liikaa, vaikka ihmisen pelätä ja pohtia. Ajatuksiakin on liikaa, aina
ikävystymiseen asti.
Entä jos käykin ilmi, että modernin sivilisaation ja teknologian paha
ydin ei ollutkaan välineellinen rationaalisuus, teknologinen imperatiivi
tai olemisen unohtaminen, vaan yksinkertaisesti kertaluontoinen halvan
ja helpon energian ylivuoto? Kylläpä näyttäisimme noloilta
traktaatteinemme, tutkimuksinemme, ylivertaisen näppärinen ylivertaisen
näppäryytemme kritiikkeinemme, hiipuvan nuotion äärellä. Meinasimme muka
polttaa koko metsän fiksuuksissamme. Bataille muistuttukin, että aina
kun kuulee hyvän idean, teorian, ajatuksen, kannattaa muistaa, että sen
on esittänyt irvistävä apina ja toiset irvistelevät apinat sitä kadehtivat.
Jos mainoksia, televisiota, naapureita ei olisi, tavaroiden ostaminen
kävisi tavattoman työlääksi, tylsäksi. Kapitalismi vaatii hurjia
ponnistuksia, se ei tule luonnostaan. Ranskassa päättelivät, että edes
35 tuntia viikossa ei riitä: opetukset unohtuvat. Jos hetkeksikin
herpaantuu, ihmiset ovat auttamassa toisiaan pyyteettömästi.
Pahimmillaan ovet jätetään lukitsematta ja vieraalle tarjotaan yösija.
Julkaistu Aikalainen 16/2008
Pirate and CC video online
Thursday, October 23, 2008

[Picture by arkiresearchgroup]
Video from the Revolution or Reform debate here:
http://thepiratebay.org/torrent/4461570/Nordic_Cultural_Commons_panel_on_Copyright
Also on YouTube in parts:
http://www.youtube.com/watch?v=8AF0ls0oNYA
and video on the Nordic Creative Commons Conference soon here:
Kirjamessut, Helsingissä
Wednesday, October 22, 2008
Siä on kai kirjamessut Helsingissä nyt viikonlopulla. Tämmösiä, muun muassa, näky ohjelmassa:
TAPAA KIRJAILIJAT MESSUCARACOLISSA
(Rosebudin ja Liken osastolla)
PERJANTAI 24.10.
Juha Suoranta ja Ruurik Holm: Koulu ja valta, kello 11
Pentti Linkola: Linkolan ajamana, kello 13
Pentti Linkola, Tere Vadén ja Salla Tuomivaara: Linkolan ajamana, kello 19
LAUANTAI 25.10.
Effi ry jakaa Big Brother -palkinnot ja Winston Smith -palkinnon.
Topics & questions for the debate
Monday, October 20, 2008
You can suggest questions and topics for the Revolution or reform panel tomorrow in this wiki.
Valo Cd julkaistu
Wednesday, October 15, 2008
Kokoelma parhaita vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille, mikä se sitten ikinä onkin.
Wikipedian käyttäjän käsikirja julki
Monday, October 13, 2008
Wikipedian käyttäjän käsikirja julkaistiin MindTrek kansalaistapahtumassa “Mitä verkko on syönyt” keskiviikkona 8.10. 2008.
Käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti opettajille, opiskelijoilla ja oppilaille. Käsikirja valaisee Wikipedian historiaa ja filosofiaa, opastaa käytännöllisesti Wikipedian käyttöä ja ohjaa Wikipedian kirjoittjaksi. Käsikirja on osa Wikikirjastoa ja sen kirjoitettu Wikipedian periaatteita noudattaen keväällä 2008. Hankkeen laittoivat alulle Taideteollisessa korkekoulussa projektipäällikkö Teemu Leinonen työryhmineen ja Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio.
Käsikirja on osa Wikikirjastoa, jossa sitä yhä kirjoitetaan paremmaksi. Käsikirja on aina saatavilla wikikirjastosta. Käsikirja on olemassa myös painettuna vihkosena, joka perustuu wikikirjaston huhtikuun 2008 versioon.
Samaan aikaan julkaistaan myös videoteosten sarja “Tuoreet muutokset“. Videot kertovat wikipedian historiasta, käytöstä ja käyttökokemuksista.
Wikipedian käyttäjän käsikirja ja “Tuoreet muutokset” kokoavat yhteen vastauksia yleisiin kysymyksiin kuten:
• Miten Wikipediaa voi käyttää koulussa, opiskelussa ja työssä?
• Kuka tai mitkä tahot ovat Wikipedian taustalla?
• Miten voin arvioida Wikipediasta löytyvän tiedon luotettavutta?


