Skip to content

Good Revolutions Gone Bad: Žižek’s Critique and Praise of Heidegger’s Nazism

Martin Heidegger and Slavoj Žižek represent the two major anti-liberal European revolutions of the twentieth century, the Nazi and the October revolutions. Both revolutions ended badly, but neither Heidegger nor Žižek retreats from the revolutionary position, simply because it is an indelible part of their philosophy, where the finitude of the world and human being necessitate a partisan truth. By reintroducing the concept of the subject, Žižek wants to present a correction that cures Heidegger’s politics. Unfortunately, the resurrection relies on a sleight of hand: the subject to be reintroduced tries to be at the same time ahistorical and leftist. Žižek finds in Heidegger’s reading of Anaximander signs of ahistorical subjectivity, but this interpretation is based on a misconstrual of Heidegger’s notion of alêtheia. On the other hand, by analysing Heidegger’s two famous passages mentioning the extermination camps, we find the factual blind-spots in Heidegger’s ontological gaze.

Published in Philosophy Today, here.

Hallitus ei sekoile

neoliberalism-meme-keanu

Miksi hallitus leikkaa kohteista, jotka edistävät taloutta ja samalla kohkaa talouden tärkeydestä?[1] Miksi kokoomuslainen ministeri pyörtää lupaukset koulutuksen tärkeydestä 26 päivässä?[2] Miksi hallitus velkatuskissaan luopuu kaivosverosta? Miksi se peräänkuuluttaa “tieteellistä vaikuttavuustutkimusta” työvoimahallintoon, ja tekee työvoimapolitiikkaa, joka ei tutkitusti toimi?[3]

Lue lisää…

Öljyn poliittinen talous nyt

Kirjaston kuolema?

Toimittivat Jukka Relander ja Jarmo Saarti

Kirjaston kuolemaa on ennustettu digitaalisen viestinnän alkuajoista asti. On siis aika päivittää kirjastojen asema, tehtävä ja arvo yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kirjaston kuolema käsittelee kirjaston merkitystä ja kirjastotyötä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Teoksessa tarkastellaan kirjaston kehittämisen haasteita ja kirjaston roolia ja tehtävää sekä julkisena palveluna että julkisena tilana. Jotta vainaja voisi hyvin, on kirjastojen palveluita uudistettava.

Kirjoitin artikkelin kyberkommmunismin ja kirjastojen seuraavista haasteista. Peruslähtökohta hyvin sama kuin Falkvingellä: jos puolustaa yleisiä kirjastoja, puolustaa samalla tiedostonjakamista.

Öljy-yhtiöt puun ja kuoren välissä

Moni poliittiseen ekonomiaan vihkiytynyt tutkija tai analyytikko pitää väitteitä öljyhuipusta talouden tilaa pakottavana seikkana – jos ei tuulesta temmattuna – ainakin naivina. Ennen kuin öljy jollakin hinnalla ostetaan tai jätetään ostamatta, moni yritys, yritysrypäs, finanssilaitos, valtio ja valtioliitto on näppeineen ollut mukana. Niin yrityksille kuin valtioillekin sopii korkea hinta, liikevoiton ja verotulojen vuoksi. Korkean hinnan perusteluksi käy niin kriisi tuotantoalueella, kova kysyntä kuin tuotannon hankaloituminen. Tästä näkökulmasta vaahtoaminen öljyhuipusta näyttää suorastaan räätälöidyltä öljy-yhtiöiden propagandaa varten. Esimerkiksi Geoforum -lehden peak oil -teemanumerossa vuodelta 2010 tutkijat Gavin Bridge ja Andrew Wood huomauttavat, että öljy-yhtiöItä kiinnostaa pikemminkin voitto kuin tuotanto (”accumulation over production”).

Lue koko juttu…

Miffed

After an inherently paranoiac-critical analysis of the material here, we have been able to propagate its dromolological xenotype to a single gif:

Talvivaara, dokumenttina

Tuoretta Markku Heikkisen dokumenttielokuvaa Talvivaaran miehet katsellessa monenlaisia myllertää mielessä. Talvivaarasta kaikkineen on tullut melkoinen tiivistymä ajastamme, jonkinlainen kapitalismin, neoliberalismin, teknologian, politiikan, luonnontieteen, päätöksenteon ja paikallisen elämän noidankattila, jossa kaikki toiveet ja kauhut välähtävät paljaina esiin, vain hävitäkseen keitoksen kuohuun uudelleen.


Lue lisää…

Talous fossiilikapitalismin jälkeen

Köpönen pdf, mutta voi siitä hyvällä säkällä saada selvää.

Talous fossiilikapitalismin jälkeen“, teoksessa Talouden uudet muodot, toim. Mikko Jakonen ja Tiina Silvasti, Into, Helsinki 2015.

Talouden uudet muodot

Toinen totuus taloudesta

tum-kuva

Mikko Jakosen ja Tiina Silvastin toimittama Talouden uudet muodot julkaistaan

Jyväskylän vanhan kirjan talvessa 7.2. klo 16.15 (Jyväskylän kaupungin kirjasto, Vapaudenkatu 39-40)

Helsingissä 12.2.2015 Kallion Kulttuurikammarissa klo 19.30 (Kaarlenkatu 15, Helsinki).

Talouden uudet muodot (Into Kustannus 2015) on artikkelikokoelma, joka sisältää toistakymmentä kirjoitusta vaihtoehtoisesta taloudesta. Mukana on näkökulmia aikapankeista ja jakamistaloudesta yhteiskunnallisiin yrityksiin ja jälkikeynesiläisyyteen. Talouskriisi runtelee, mutta niin maailmalla kuin Suomessa uskotaan yhä jatkuvaan kasvuun ja uusklassiseen talousteoriaan.

Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Mitä ovat jakamistalous, solidaarisuustalous, yhteisvauraus, jälkikeynesiläisyys, perustulo, yhteiskunnallinen yritystoiminta ja uudet osuuskunnat? Millaista on talous fossiilikapitalismin jälkeen, ja millaista on nykypäivän palkkakilpailu, kulttuuripolitiikka ja työ prekaarissa yhteiskunnassa. Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaistoimijoita. Teos soveltuu peruslukemistoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille, toimittajille ja kaikille taloudesta yleisesti kiinnostuneille, oman taloutensa järjestäjille.

Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaisaktivisteja. Mukana ovat Antti Alaja, Tuomo Alhojärvi, Paavo Järvensivu, Joel Kaitila, Jouko Kajanoja, Vesa-Matti Lahti, Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Miikka Pyykkönen, Johanna Perkiö, Sanna Ryynänen, Tero Toivanen, Niklas Toivakainen, Saila Tykkyläinen, Tere Vaden, Juhana Venäläinen ja Ruby van der Wekken.

***

Mun juttu otsikolla “Talous fossiilikapitalismin jälkeen”.

Studying naftology and so on

Dear to-whom-it-may-concern,

together with a couple of friends we have decided to try to organise some sort of seminar or club or reading circle or whatever on a certain set of themes, including those appearing in Antti Salminen’s and my Energia ja kokemus; that is, the experiential relevance of a given energy regime, especially the current fossil capitalism, its geophilosophy, anthropology, geography, mythology and so on. In my mind, we could read both empirical and “sober” research (a la studies on peak oil, the petrodollar, political economy, hunter-gatherers and so on) and more speculative stuff (a la Nick Land) and everything in between. At least for me, the main point is to try to understand how and why the material/spiritual constraints of energy regimes/subsistence activities are revealed/hidden/embedded/forgotten in the lives of the people engaged in those energy regimes/subsistence activities. Read and discuss, that would be the first step, and see if that leads to something else. The first meeting will be on Thu 22.1. in Helsinki, in bar Pullman at the Helsinki Railway station, at 18. If you are interested, let me know, e.g., by e-mail (tere trunk-a kapsi.fi).

If you have the time, two short texts for the first session:
a sober one: http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/article/view/4120/3356
a speculative one: https://tidsskrift.dk/index.php/KKF/article/download/51863/95446