Skip to content

Interview in This is Hell!

This is Hell! did an interview of Paavo and me on the UN paper by Bios.

Ethics, Nafthism, and the Fossil Subject

A new article in the journal Relations. Beyond Anthropocentrism.

Abstract. Several socio-economic and technological conditions shaped the faces of modernity, but with-out massive energy surplus modernity as we know it would not be possible at all. Fossil fuels are not created by humans. Consequently, part of the credit for modernity that is assigned to the other (human) conditions, belongs to (non-human) fossil fuels. The misplaced assignment of credit also points to modernity’s characteristic blindness to its material conditions. By and large, modernity has been described as a human victory over nature. This is supremely ironic, as the supposed human independence relies on a particular natural phenomenon. Unfortu-nately, this forgetfulness extends into ethics. Typical modern views on ethics rely on a subject with an autonomous capacity to act and deliberate. There is a structural parallel between the way in which the modern subject detaches itself from its material and social surroundings and the way in which a fossil fuel economy detaches production from consumption, products from waste, actions from consequences. If ethics is blind to the way in which the detachment is dependent on a particular energy regime, it is unlikely to result in a robust de-fossilization. In this article, we argue that the notions of modernity and (modern) subjectivication are made possible by non-human energy, namely fossil fuels. Thus, energy ethics for the post-fossil era will be ultimately based on a-subjective and non-modern premises.

Keywords: fossil fuels; oil; subject; nafthology; nafthism; ethics; modernity; work; energy; capitalism

Ethics, Nafthism, and the Fossil subject by tereensio1592 on Scribd

Ihmisiä, siis eläimiä -podcast

Ihmisiä, siis eläimiä -podcast

4 tuntia (sic) läpändeerusta!?!

Jakso 28: Filosofi Tere Vadén @tereensio. Keskustelunaiheita mm. #syntytieto #öljy #energiantuotanto #fossiilikapitalismi #riippuvuus #eläimyys #talouskasvu #talouslasku #suru #tiede #myytit #toivo #ilmastonmuutos #avoinlähdekoodi #kohtalo #tehokkuus

Aikakoodit:

00:00:07 Esittely. Ekologia ja energia. Lohkoketjut. Mitä on syntytieto? Millainen on kestävä elämäntapa? Mihin syntytiedon katoaminen juontaa juurensa? Syntytieto ja hyödykkeiden elämänpolku. Nicholas Nassem Taleb ja antifragiilius. Anomia syntytiedon poissaolona. Syntytieto muissa kielissä. Energia ja syntytieto. Öljy ja fossiiliset polttoaineet. Kalevalainen kansanrunous ja syntyloitsut. Joukahainen suossa. Aineelliset asiat ihmisten kiinnostuksen määrittäjänä. Aineellisuuden ja henkisyyden rooli elämäntavan säilymisessä. Kuinka syvästi ohentunutta syntytietoa voi elvyttää?

00:32:26 Jos vanhat myytit menettävät merkityksensä, millaisissa olosuhteissa voi syntyä uusia myyttejä? Liberaalin yksilön velvoitteettomuus. Halutalous. Kaventuneen syntytiedon piirissä eläminen. Alkoholismi yhteiskunnasta pois astumisen keinona. Etuoikeutettuus ja syrjäytyneiden demonisointi heidän laiskuudestaan. Paskaduunit. Omaa etuoikeutettuutta koskeva sokeus maagisena ajatteluna. Henry ei ole valinnut onnekkuuteensa johtaneita tekijöitä. Myyttien ja syntytiedon järjestys.

00:45:59 Animismi ja uudet uskonnollisen olemisen tavat maailmassa. Luonnonympäristö ja vuorovaikutus. Eläimyys. Eläin väylänä ulos ihmisyydestä. Eläinten itsetietoisuus ja merkitysmaailma. Eläinten vastaukset elämään ja kuolemaan. Tanssi eläimenä. Neljällä raajalla liikkumisen avartavat vaikutukset. Sunaura Taylor ja vammaisuuden voimauttavuus. Ihmisen yleispätevien ajatuskehikkojen kapeus. Ihmisen ihmisyys erotettuna eläimyydestä. Ihmisyyden määritelmien rajat ja niiden kaventuminen. Miekkavalaat ja kulttuurievoluutio. Varikset ja työkalut. Meta-ajattelu muilla eläinlajeilla. Plasebovaikutus eläimillä.

01:04:10 Miten syntytiedon oheneminen näkyy yhteisössä? Lönnrotin Kalevalan juoni syntytiedon hukkumisen kuvauksena. Uskomusten näkyminen ihmisten käytännön toiminnassa. Jäävuorivertaus. Uskonnossa ei ole kyse (vain) uskomuksista. Kohtalokkuus ja liberalismi. Kaupasta ostettujen tuotteiden tuotantohistorian tavoittamattomuus. Ihmisen ja muun luonnon kytkennällisyyden lihallisen tason katkos. Fossiilisten polttoaineiden logistiikan läpinäkymättömyys ja kohtalokkuus. Tärkeyksien muutostahti. Ylisukupolvisesti pysyvien elementtien tunnistaminen. Myötätunto teollisen sivilisaation ihmistä kohtaan. Survivalismin rajoitukset.

01:23:58 Öljy. Sinnikkyys ja neuvokkuus. Fossiilikapitalismi ja mustan auringon sokea myytti. Helpon energian vaikutukset. Energiatuotannon ja kapitalismin suhde. Produktivismi. Fossiilikapitalismin polkuriippuvuudet. Öljyn tehokkuus. Öljy on kapitalismin ruumiille kuin vesi ihmisruumiille. Energiainfrastruktuurin muuttamisen vaikeus. Fossiiliriippuvuudesta irtautumisen henkisten rakenteiden muutostarpeet. Geopolitiikka. EROEI eli tuotannosta saadun energian määrä jaettuna tuotantoon sijoitetun energian määrällä. Öljyn korvattavuus. Työ fysikaalisena suureena. Fossiiliset polttoaineet työntekijänä. Energiaorjat. Polttaminen ja sivilisaatio. Pienydinvoimalat ja ydinvoiman haasteet. Uuden teknologian käyttöönoton kitka. Vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen toteutettavuus. Dekarbonisaation vaatimat uhraukset, downshiftaaminen ja irtikytkentä. Metsiensuojelu. Italia, Viiden tähden liike ja degrowth. Uskonnollisuuden tulevaisuus.

02:02:10 Mitä öljystä jää ymmärtämättä narratiiveissamme? Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat valinnoistamme seuraavina itsestäänselvyyksinä. Ihmisen tarina luonnon voittamisesta. Kysynnän ja tarjonnan lain soveltumattomuus energiaan. Venäjän energiantuotannonvaikutukset paikallisyhteisöihin. Muovi. Ihmisen vaatimukset luonnolle ja resurssien riittoisuuden olettaminen itsestäänselvyytenä. Monimutkaisen sivilisaation edellytykset. Ongelmien ratkaiseminen energialla. Ruoantuotanto. Vihreän vallankumouksen fossiilipohjaisuus. Kehitysansa. Lasse Nordlund ja ruoantuotantomenetelmien tehokkuus. Kierrot ja varannot ja ihmiselle mielekkäät mittakaavat. Permakulttuurin ja tehotuotannon vertaaminen. EROEI:n ja tehokkuuden laskemisen ongelmat. Uusiutuvia koskeva hype. Optimismi ja objektiivisuus. Ilmastomallien sokeat pisteet. Ilmastopakolaisuus.

02:29:06 Henryn esoteeriset intuitiot koskien merkityksellistä työtä. Pitkän ja lyhyen tähtäimen tehokkuus. Ihmisen riippumattomuutta koskevassa illuusiossa eläminen. Kiertosysteemien suunnittelun vaikeus. Digitaalisten tuotteiden elinkaari. Systeemien pitkäjänteinen havainnointi ja siihen pohjaava narratiivinen muutos. Muutoksen kiireellisyys. Ihmeet. Kulutuksen vähentämisen poliittinen realismi. BKT ja irtikytkentä. Realismin suhde paineen määrään. Viznut ja VIC-20. Steampunk ja harkittu teknologia. Intergalaktinen kestävä ihmiskulttuuri. Teknologinen unelmointi. Fuusiovoiman vaatima kypsyys. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Amishit ja uusia teknologioita koskeva neuvottelu.

02:53:41 Miksi talouskasvu käsitetään välttämättömyydeksi? Lumisadetta. Vakaan tilan talous ja talouslasku. Mitä täytyy uskoa jotta voi pitää talouskasvun välttämättömyyttä itsestäänselvyytenä rajallisten resurssien maailmassa? Voiko poliitikko sanoa, että talouden ei ole pakko kasvaa? Romahduksesta puhumisen pitäminen hörhöilynä. Sosiaalisen median virtojen stimuloivuus. Elintaso on kasvanut. Ihmisen monimielisyys. Transhumanismi ja Overtonin ikkuna. Mikä Overtonin ikkuna?

03:14:55 Surun merkitys todellisuuden hyväksymisessä. Surun kanssa oleminen. Timothy Morton, Charles Eisenstein ja surun hyväksymisen transformatiivinen voima. Kaikkivaltiuskuvitelmista luopuminen. Siddhartha Gautama ja elämä. Toivon ja epätoivon tarpeellisuus ja tasapaino. Ihmisen kerroksellisuus.

03:26:15 Avoimen lähdekoodin merkitys. Richard Stallman ja vapaat ohjelmistot. Koodi ja tiede ihmiskunnan yhteisenä omaisuutena. Avoimen lähdekoodin yhteisöjen toiminta ja sisäiset erimielisyydet. Wikipedian laatu. Avoimen lähdekoodin maatalouskoneet. eCorolla-projekti. Avoin lähdekoodi valtion toiminnassa ja byrokratiassa. Hajautetusti toteuttavat järjestelmät ja johtava visio.

03:44:27 Tiedejulkaisuilla rahastaminen ja tieteen avoimuus. Sci-hub. Voitontavoittelun ja sivistyspyrkimysten ristiriita. Tieteen kriisi. Minkäsuuruinen rooli tieteellä tulisi olla ihmisen päätöksenteossa? Tieteentekijöiden vaatimattomuus. Tiede ja arvot. Tieteen ristiriitaisuus. Tiede ja sotateollisuus. Tiede ja johtajuus. Tiedon pinta- ja syvätasot. Tutkimusrahoituksen kohdistuminen. Ilmastonmuutos totalitarismin oikeutuksena. Kiinan kasvu.

04:07:04 Loppukysymykset

Tulossa: Elo ja anergia

Miksi sadanviidenkymmenen vuoden aikana käytetystä ainutlaatuisen suuresta fossiilisesta energiapanoksesta seuraa nimenomaan luonnon tuho? Mitä on tapahtunut, kun energia työskentelee elämää vastaan?

Kysymykset heräävät, kun myönnetään, että ihminen ei koskaan ollut vain ihminen, vaan aina myös kiveä, kasvia, eläintä, voimia ja voimattomuuksia, kiertävää ja kuolevaa ainetta… Elo ja anergia kutsuu ajattelemaan inhimillistä ja humanismia toisin hetkellä, jolloin ihminen näyttää elävien tuholta ja ihmisen käyttämä energia elämän kiellolta.

Teos on posthumanismin sisäinen kritiikki. Se kyseenalaistaa ei-inhimillisen ja inhimillisen, subjektin ja objektin sekä ylimalkaan olennoimismetafysiikan erottelujen kestävyyden.
“Fossiilisubjekti on tietämättään anergiasuvereenin renki. Sitä ajaa solaarinen hulluus. Tämä antaa sille ei-inhimilliset voimat.”

Elo ja anergia
Salminen, Antti, Vadén, Tere
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 198
ISBN: 978-952-7189-30-69
78-952-7189-31-3 (sähkök.)
LINKKI

Arkiymmärrys ja omavaraisuus

Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2008 artikkelin ”Omavaraistaloudessa elävä perhe pärjää murto-osalla keskivertokulutuksesta” Lasse Nordlundista ja hänen perheestään. Artikkelin verkkoversio keräsi 451 kommenttia. Tavanomaisen ja Nordlundin perheen edustama vaihtoehtoisen elämäntavan jyrkkä ristiriita avaa näkymän siihen, miten kommentoijien arkiymmärrys jäsentää elämäntapoja ja niiden perusteluja. Yhtäältä reaktioita luonnehtii moraalinen närkästys ja ihailu. Toisaalta kommenteissa korostuu arkiymmärryksen sidos konkreettisiin seikkoihin, erityisesti rahaan.

Olli Herranen & Tere Vadén. Kulttuurintutkimus 34 (2017).

Arkiymma?rrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraisuutta koskevasta keskustelusta. by tereensio1592 on Scribd

Moderni hybris

Länsimaissa vakiintui 1800-luvulta lähtien käsitys, jonka mukaan hybris tarkoittaa jumalia vastaan rikkomista, josta seurauksena on jumalten rangaistus. Sananlasku sanoo saman: ”ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Ihminen ei tunnista rajojaan, hän uhmaa niitä, astuu jumalten varpaille, ja jumalat asettavat hänet ankarasti takaisin paikoilleen. Ikaros lentää kohti aurinkoa ja siipien kiinnikkeet sulavat…

Lue koko kolumni…

Vapaata rahaa?

Lokakuun ensimmäiseksi päiväksi suunnitellun Katalonian itsenäisyysäänestyksen alla Espanjan valtiovarainministeri kertoi BBC:n mukaan, että Espanjalla on suunnitelmat valmiina Katalonian alueen taloudellisten resurssien haltuunottoa varten, jolleivat katalonialaiset luovu äänestyksestä.

Lue koko juttu…

Pentti Linkola, suomalainen ajattelija

Riitta Kylänpään kirjoittaman elämäkerran Tuhon profeetta. Pentti Linkolan elämä johdosta Helsingin Sanomat haastatteli Linkolaa. Haastattelussa hän esitti tutuimman teesinsä – maailmassa on liikaa ihmisiä ja mikä tahansa väkiluvun vähennys on toivottavaa – käpytikka-vertauksen avulla:

Lue koko kolumni…

Antroposeeni shmantroposeeni

Ihmisen toiminnan vaikutus maapalloon on geologisesti tarkastellen samassa mittaluokassa asteroidien törmäysten, tulivuorenpurkausten ja mannerlaattojen liikkeiden kanssa. Siksi on ehdotettu, että elämme ajanjaksoa nimeltä antroposeeni (kr. anthropos, mies, ihminen), erotuksena edellisestä geologisesta aikakaudesta nimeltään holoseeni, joka alkoi noin 9600 eaa.

Lue koko juttu …

Käärme ja skorpioni etsivät elefantinjalkaa

Jos fissio-ydinvoimalan reaktoriytimen lämpötila nousee liian korkeaksi, ydinreaktio karkaa käsistä ketjureaktiona, kun fissiotuotteiden hajoaminen tuottaa lisää lämpöä. Karannut reaktio sulattaa polttoaineesta, fissiotuotteista, jäähdytyssauvoista ja muusta lähellä olevista rakenteista (teräksestä, betonista, vedestä) coriumiksi (eng. core, ydin) kutsutun ainemöhkäleen tai tuttavallisemmin ”elefantinjalan”. Lempinimi syntyi, kun Tšernobylin coriumista kymmenen vuotta onnettomuuden jälkeen otettu kuva levisi julkisuuteen.

Kuumana corium on sulaa ja jäähtyessään kivettyy ja lasittuu, muodostaen laava- ja tippukivimäisiä rakenteita. Koska monet eri isotooppien reaktiot jatkuvat coriumissa, se myös puhkuu pinnaltaan millimetrin tuhannesosaa pienempää pölyä. Tšernobylin 11 tonnia painavan elefantinjalan on arvioitu päästävän noin 10 kilon verran uraania vuodessa. Hyvällä tuurilla corium jäähtyy jo reaktorin teräskuoren sisällä ja jää sinne. Jos se on riittävän kuuma ja aktiivinen, se tulee kuoresta läpi ja putoaa alapuolisiin rakenteisiin.

Kuinka monta kertaa maailmanhistoriassa corium on sitten karannut reaktorikuoresta?

Lue koko kolumni …