Skip to content

Talvivaara, dokumenttina

Tuoretta Markku Heikkisen dokumenttielokuvaa Talvivaaran miehet katsellessa monenlaisia myllertää mielessä. Talvivaarasta kaikkineen on tullut melkoinen tiivistymä ajastamme, jonkinlainen kapitalismin, neoliberalismin, teknologian, politiikan, luonnontieteen, päätöksenteon ja paikallisen elämän noidankattila, jossa kaikki toiveet ja kauhut välähtävät paljaina esiin, vain hävitäkseen keitoksen kuohuun uudelleen.


Lue lisää…

Talous fossiilikapitalismin jälkeen

Köpönen pdf, mutta voi siitä hyvällä säkällä saada selvää.

Talous fossiilikapitalismin jälkeen“, teoksessa Talouden uudet muodot, toim. Mikko Jakonen ja Tiina Silvasti, Into, Helsinki 2015.

Talouden uudet muodot

Toinen totuus taloudesta

tum-kuva

Mikko Jakosen ja Tiina Silvastin toimittama Talouden uudet muodot julkaistaan

Jyväskylän vanhan kirjan talvessa 7.2. klo 16.15 (Jyväskylän kaupungin kirjasto, Vapaudenkatu 39-40)

Helsingissä 12.2.2015 Kallion Kulttuurikammarissa klo 19.30 (Kaarlenkatu 15, Helsinki).

Talouden uudet muodot (Into Kustannus 2015) on artikkelikokoelma, joka sisältää toistakymmentä kirjoitusta vaihtoehtoisesta taloudesta. Mukana on näkökulmia aikapankeista ja jakamistaloudesta yhteiskunnallisiin yrityksiin ja jälkikeynesiläisyyteen. Talouskriisi runtelee, mutta niin maailmalla kuin Suomessa uskotaan yhä jatkuvaan kasvuun ja uusklassiseen talousteoriaan.

Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Mitä ovat jakamistalous, solidaarisuustalous, yhteisvauraus, jälkikeynesiläisyys, perustulo, yhteiskunnallinen yritystoiminta ja uudet osuuskunnat? Millaista on talous fossiilikapitalismin jälkeen, ja millaista on nykypäivän palkkakilpailu, kulttuuripolitiikka ja työ prekaarissa yhteiskunnassa. Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaistoimijoita. Teos soveltuu peruslukemistoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille, toimittajille ja kaikille taloudesta yleisesti kiinnostuneille, oman taloutensa järjestäjille.

Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaisaktivisteja. Mukana ovat Antti Alaja, Tuomo Alhojärvi, Paavo Järvensivu, Joel Kaitila, Jouko Kajanoja, Vesa-Matti Lahti, Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Miikka Pyykkönen, Johanna Perkiö, Sanna Ryynänen, Tero Toivanen, Niklas Toivakainen, Saila Tykkyläinen, Tere Vaden, Juhana Venäläinen ja Ruby van der Wekken.

***

Mun juttu otsikolla “Talous fossiilikapitalismin jälkeen”.

Studying naftology and so on

Dear to-whom-it-may-concern,

together with a couple of friends we have decided to try to organise some sort of seminar or club or reading circle or whatever on a certain set of themes, including those appearing in Antti Salminen’s and my Energia ja kokemus; that is, the experiential relevance of a given energy regime, especially the current fossil capitalism, its geophilosophy, anthropology, geography, mythology and so on. In my mind, we could read both empirical and “sober” research (a la studies on peak oil, the petrodollar, political economy, hunter-gatherers and so on) and more speculative stuff (a la Nick Land) and everything in between. At least for me, the main point is to try to understand how and why the material/spiritual constraints of energy regimes/subsistence activities are revealed/hidden/embedded/forgotten in the lives of the people engaged in those energy regimes/subsistence activities. Read and discuss, that would be the first step, and see if that leads to something else. The first meeting will be on Thu 22.1. in Helsinki, in bar Pullman at the Helsinki Railway station, at 18. If you are interested, let me know, e.g., by e-mail (tere trunk-a kapsi.fi).

If you have the time, two short texts for the first session:
a sober one: http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/article/view/4120/3356
a speculative one: https://tidsskrift.dk/index.php/KKF/article/download/51863/95446

Musical Meaning in Between

The Journal of Aesthetics and Phenomenlogy was kind enough to publish my & Juha Torvinen’s article ” Musical Meaning in Between: Ineffability, Atmosphere and Asubjectivity in Musical Experience” recently. You can access the prepublication PDF here.

Joulusaarna (re: ikkunat)

Epätasa-arvo, mukaanlukien taloudellinen epätasa-arvo, synnyttää niin kokemuksen kuin tutkimuksenkin mukaan (lisää) väkivaltaa. (Lisää siksi, että taloudellinen epätasa-arvo on tyypillisesti itsekin väkivallan seuraus.) Tämä väkivalta voidan karkeasti jakaa kolmeen muotoon: a) rikollisuus, ryöstely ja hulina, b) vallankumoukseen pyrkivä väkivalta ja c) vallitsevaa valtaa ylläpitävä väkivalta. a’n ja b’n välinen raja on harmaa ja heiluva; molemmilla voi olla tiedostettuja ja tiedostamattomia motiiveja. c puolestaan on eräässä mielessä vaikein havaita. David Greaber toteaa ironisesti: jos mielenosoittaja hajottaa ikkunan, se uutisoidaan väkivaltana, ja jos poliisi hakkaa mielenosoittajan, se uutisoidaan järjestyksenvalvontana.

Lue lisää…

Heidegger, Zizek ja vallankumous

Viime keväänä Jyväskylässä puhuttua.

Romahduksen politiikkaa

Kuun alkupuolella puhuttiin Miika Vanhapihan kanssa aiheesta Romahduksen poitiikka Tampereella. Tallenne on kahdesssa osassa.

niin & näin 2/2014

niin & näin 2/2014 ehti kans jo tossa hetki sitten ilmestyä.

Nettiekstroina muun muassa Partasen ja Suokon mainio teksti talouskasvusta niukkuuden oloissa ja Pekka Mäkelän perusteellinen arvio Mustarindan Keynes-julkaisusta.

Itse kirjoitin numeroon pienen pätkän Franco “Bifo” Berardin seminaarista “And – phenomenology of the end” Aallossa keväällä. Videot kolmesta seminaaripäivästä löytyy täältä.

Heidegger, Zizek and Revolution

Heidegger, Zizek and Revolution is now out by Sense Publishers. The two first chapters are available for preview as a pdfScreenshot 2014-06-05 18.22.47.

“Why did Martin Heidegger, the giant of continental philosophy, believe in 1933 that Hitler is the future of Europe? And why does Slavoj Žižek, “the most dangerous philosopher in the West”, support Heidegger’s right wing militancy?

Heidegger and Žižek are not only erudite thinkers on human being but also incorrigible revolutionaries who even after the catastrophic failures of their favourite revolutions – the October revolution for Žižek and the National Socialist revolution for Heidegger – want to overcome capitalism; undemocratically, if necessary. The two share a spirited and sophisticated rejection of the liberalist worldview and the social order based on it. The problem is not that liberalism is factually wrong, but rather that it is ethically bad. Both argue for building and educating a new collective based on human finitude and communality. In the tradition of the Enlightenment, Žižek advocates a universalist revolution, whereas Heidegger sees the transformation rooted in particular historical existence, inviting a bewildering array of mutually exclusive criticisms and apologies of his view. The crisis that Heidegger and Žižek want to address is still here, but their unquestioned Europocentrism sets a dark cloud over the whole idea of revolution.”