Skip to content

Tulossa: Elo ja anergia

Miksi sadanviidenkymmenen vuoden aikana käytetystä ainutlaatuisen suuresta fossiilisesta energiapanoksesta seuraa nimenomaan luonnon tuho? Mitä on tapahtunut, kun energia työskentelee elämää vastaan?

Kysymykset heräävät, kun myönnetään, että ihminen ei koskaan ollut vain ihminen, vaan aina myös kiveä, kasvia, eläintä, voimia ja voimattomuuksia, kiertävää ja kuolevaa ainetta… Elo ja anergia kutsuu ajattelemaan inhimillistä ja humanismia toisin hetkellä, jolloin ihminen näyttää elävien tuholta ja ihmisen käyttämä energia elämän kiellolta.

Teos on posthumanismin sisäinen kritiikki. Se kyseenalaistaa ei-inhimillisen ja inhimillisen, subjektin ja objektin sekä ylimalkaan olennoimismetafysiikan erottelujen kestävyyden.
“Fossiilisubjekti on tietämättään anergiasuvereenin renki. Sitä ajaa solaarinen hulluus. Tämä antaa sille ei-inhimilliset voimat.”

Elo ja anergia
Salminen, Antti, Vadén, Tere
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 198
ISBN: 978-952-7189-30-69
78-952-7189-31-3 (sähkök.)
LINKKI

Arkiymmärrys ja omavaraisuus

Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2008 artikkelin ”Omavaraistaloudessa elävä perhe pärjää murto-osalla keskivertokulutuksesta” Lasse Nordlundista ja hänen perheestään. Artikkelin verkkoversio keräsi 451 kommenttia. Tavanomaisen ja Nordlundin perheen edustama vaihtoehtoisen elämäntavan jyrkkä ristiriita avaa näkymän siihen, miten kommentoijien arkiymmärrys jäsentää elämäntapoja ja niiden perusteluja. Yhtäältä reaktioita luonnehtii moraalinen närkästys ja ihailu. Toisaalta kommenteissa korostuu arkiymmärryksen sidos konkreettisiin seikkoihin, erityisesti rahaan.

Olli Herranen & Tere Vadén. Kulttuurintutkimus 34 (2017).

Arkiymma?rrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraisuutta koskevasta keskustelusta. by tereensio1592 on Scribd

Moderni hybris

Länsimaissa vakiintui 1800-luvulta lähtien käsitys, jonka mukaan hybris tarkoittaa jumalia vastaan rikkomista, josta seurauksena on jumalten rangaistus. Sananlasku sanoo saman: ”ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Ihminen ei tunnista rajojaan, hän uhmaa niitä, astuu jumalten varpaille, ja jumalat asettavat hänet ankarasti takaisin paikoilleen. Ikaros lentää kohti aurinkoa ja siipien kiinnikkeet sulavat…

Lue koko kolumni…

Vapaata rahaa?

Lokakuun ensimmäiseksi päiväksi suunnitellun Katalonian itsenäisyysäänestyksen alla Espanjan valtiovarainministeri kertoi BBC:n mukaan, että Espanjalla on suunnitelmat valmiina Katalonian alueen taloudellisten resurssien haltuunottoa varten, jolleivat katalonialaiset luovu äänestyksestä.

Lue koko juttu…

Pentti Linkola, suomalainen ajattelija

Riitta Kylänpään kirjoittaman elämäkerran Tuhon profeetta. Pentti Linkolan elämä johdosta Helsingin Sanomat haastatteli Linkolaa. Haastattelussa hän esitti tutuimman teesinsä – maailmassa on liikaa ihmisiä ja mikä tahansa väkiluvun vähennys on toivottavaa – käpytikka-vertauksen avulla:

Lue koko kolumni…

Antroposeeni shmantroposeeni

Ihmisen toiminnan vaikutus maapalloon on geologisesti tarkastellen samassa mittaluokassa asteroidien törmäysten, tulivuorenpurkausten ja mannerlaattojen liikkeiden kanssa. Siksi on ehdotettu, että elämme ajanjaksoa nimeltä antroposeeni (kr. anthropos, mies, ihminen), erotuksena edellisestä geologisesta aikakaudesta nimeltään holoseeni, joka alkoi noin 9600 eaa.

Lue koko juttu …

Käärme ja skorpioni etsivät elefantinjalkaa

Jos fissio-ydinvoimalan reaktoriytimen lämpötila nousee liian korkeaksi, ydinreaktio karkaa käsistä ketjureaktiona, kun fissiotuotteiden hajoaminen tuottaa lisää lämpöä. Karannut reaktio sulattaa polttoaineesta, fissiotuotteista, jäähdytyssauvoista ja muusta lähellä olevista rakenteista (teräksestä, betonista, vedestä) coriumiksi (eng. core, ydin) kutsutun ainemöhkäleen tai tuttavallisemmin ”elefantinjalan”. Lempinimi syntyi, kun Tšernobylin coriumista kymmenen vuotta onnettomuuden jälkeen otettu kuva levisi julkisuuteen.

Kuumana corium on sulaa ja jäähtyessään kivettyy ja lasittuu, muodostaen laava- ja tippukivimäisiä rakenteita. Koska monet eri isotooppien reaktiot jatkuvat coriumissa, se myös puhkuu pinnaltaan millimetrin tuhannesosaa pienempää pölyä. Tšernobylin 11 tonnia painavan elefantinjalan on arvioitu päästävän noin 10 kilon verran uraania vuodessa. Hyvällä tuurilla corium jäähtyy jo reaktorin teräskuoren sisällä ja jää sinne. Jos se on riittävän kuuma ja aktiivinen, se tulee kuoresta läpi ja putoaa alapuolisiin rakenteisiin.

Kuinka monta kertaa maailmanhistoriassa corium on sitten karannut reaktorikuoresta?

Lue koko kolumni …

Betonitsunami ja absoluuttinen muovipussi

Bill Gates hätkähdytti seuraajiaan vuonna 2014 twiittaamalla Vaclav Smilin tutkimuksiin perustuvan tiedon: Kiina tuotti vuosina 2011–2013 enemmän betonia kuin Yhdysvallat vuosina 1901–2000. Siis kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin länsimaiden keihäänkärki sadassa vuodessa.

Tämän faktan äärellä voi pysähtyä miettimään monia asioita. Yksi niistä on meidän aikamme luonne. Kiinan betonitsunami on osa laajempaa aineellista myrskyä, rakentamisen, raivaamisen, polttamisen, liikkumisen, tuottamisen, valmistamisen, kuluttamisen, poisheittämisen ja muun fyysisen toimeliaisuuden globaalia räjähdystä. Riittävän tarkka-aistinen avaruusolio varmasti huomaisi, kuinka tämä toimeliaisuus ilmestyy maapallon pinnalle yhtäkkisenä ihottumana, muurahaiskekomaisena kuhinana.

Lue koko kolumni …

Mitä tieteestä jää jäljelle?

Kehityskertomukseen, jonka mukaan elämme juuri nyt valistuneinta ja edistyneintä aikaa, kuuluu itsestäänselvyytenä, että aikamme on myös kaikkein syvimmin tieteellisen tiedon ohjaamaa. Sopivasti määriteltynä (esimerkiksi vain tieteen teknologista soveltamista tarkastellen) näin kenties onkin. Samaan aikaan tieteen peruspilareissa on kuitenkin pelottavan nopeasti eteneviä halkeamia.

Lue lisää…

Talvivaaran epäihme

Pääministeri Juha Sipilä puhui vastikään Talvivaaran kaivoksen äärellä ”ihmeestä”. Hän tuskin tarkoitti ihmettä julkisesti tunnustamansa uskonnon teologisessa merkityksessä. Pikemminkin pääministeri halusi kertoa tarinaa valtavien vastoinkäymisten voittamisesta, sisulla hankitusta leivästä ja ehkä leivänpäällisestäkin.

Ihmeen takana on kuitenkin musertavan arkinen ja tavallinen tarina.

Lue lisää …