Skip to content

Kirja-arvio: Auzanneau, Oil, Power and War

Teksti ilmestyi niin & näin -lehdessä 2/2018.

Öljy koronakriisin ensikuukausina

“Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.

Nyt koronakriisi on muodostumassa saranakohdaksi, joka voi muuttaa kohtalonyhteyttä tavalla, johon aiemmat kriisit ja ponnistelut eivät ole pystyneet. Toki muutoksen yksityiskohdat ja lopputulos ovat vielä epäselviä, koska itse kriisi on yhä käynnissä.”

Lue koko juttu …

Öljy koronakriisin ensikuukausina

Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.

Huolimatta kaikista kriiseistä ja varoituksista – 1970-luvun alun öljykriisi, Rooman klubin Kasvun rajat-raportti vuodelta 1972, Kioton sopimus vuodelta 1992 ja Pariisin sopimus 2015 – noin 80 prosenttia maailman kokonaisenergiankulutuksesta tulee edelleen fossiilisista polttoaineista, aivan samoin kuin 70-luvun alussa. Samaan aikaan kulutuksen absoluuttinen määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi.

Lue koko juttu…

Talouskasvu ja ympäristöhaitat

Luento SASKY/Petäjä-opiston luentosarjalla Kohti kestävää tulevaisuutta, 18.2. 2020.

Esitysdiat: https://www.slideshare.net/tereensio/talouskasvu-ja-ympristvahingot

Suuri systeeminsäätöilta

Esitys aiheesta “Ekologinen jälleenrakennus”

Ekologisten kriisien torjunta Marsista katsoen

Blogi Ekosäätiön sivuilla:

Kokonaan ulkopuoliselle, kuten vaikka marsilaiselle, yhteiskuntien kohtaama viheliäinen poliittinen, taloudellinen ja ekologinen solmu, jonka tunnetuin ilmiasu on ilmastonmuutos, voisi vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta asialta. …

Esitys “Kohtuus vaarassa” -tapahtumassa, 2019

Kohtuus vaarassa-liikkeen luento Kolin Seurojentalolla 13.10.19, “Ylikulutuksen synnyt ja taudin parantaminen”.

Kulttuurivihkot 3/4 2019

Maarit Haataja haastatteli Kulttuurivihkoihin:

kulttuurivihkot-3-4-2019

Onnistunut irtikytkentä Suomessa?

Uudessa Alue ja ympäristö-lehdessä ilmestyi BIOS-porukalla kirjoitettu artikkeli “Onnistunut irtikytkentä Suomessa?”.

Abstrakti
Ympäristövaikutusten irtikytkentää talouden koosta ja kasvusta on esitetty ratkaisuksi ekologisen kestämättömyyden ongelmaan. Irtikytkentä on myös “vihreän kasvun” ja kiertotalouden välttämätön taustaoletus. Kun arvioidaan, minkä kokoinen tehtävä onnistunut irtikytkentä Suomessa olisi ja miten nopeasti se pitäisi toteuttaa, huomataan sen olevan mahdotonta. Löytämämme empiiriset havainnot eivät osoita vaadittavan nopeaa ja syvää irtikytkentää. Tämän vuoksi irtikytkentä ei ole hyvä käsite ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa, vaan tarvittavan muutoksen luonnetta on parempi kuvata käsittein, jotka eivät sitoudu irtikytkennän oletuksiin talouskasvusta.

Avainsanat: irtikytkentä, materiaalien käyttö, absoluuttinen irtikytkentä

“Mitä vuosi 2050 voi kertoa yliopistosta?”

Esitys tilaisuudessa “Yliopisto ajattelun paikkana”, 5.4. 2019 Tampereen yliopisto
https://facebook.com/events/759725001067489/
https://tampub.uta.fi/handle/10024/65645

Mitä vuosi 2050 voi kertoa akateemisesta tiedonmuodostuksesta? from Tere Vadén on Vimeo.