Skip to content

Samaan wikipediaan ei voi astua kahdesti

120px-wikipedia_2005_label_dvd_small.PNG

Hankenilla huhtikuussa pidetyssä Wikipedia-seminaarissa filosofi Timo Kaitaro kertoi, kuinka Ranskassa 1700-luvun puolivälissä Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers-ensyklopediaa koottaessa kierrettiin katolista sensuuria. Artikkeli “Pyhä ehtoollinen” oli siistissä kunnossa, mutta artikkelissa “ihmissyönti” oli lisätietona “ks. myös Pyhä ehtoollinen”. Ristiinviittauksilla saatiin kapinaa ujutettua kokonaisuuteen, vaikka ei yksittäisiin kappaleisiin.

Ensyklopedistien tarkoitus oli muuttaa ihmisten ajattelua ja niin taisi käydäkin. Wikipedistien päämäärä ei yleensä ole yhtä abstrakti. Tyypillinen wikipedisti – kaupungissa asuva luonnontieteitä opiskeleva nuori mies – käyttää aikaansa vapaaehtoiseen tietosanakirjailuun viihtyäkseen. Melko käsittämätöntä, sinänsä. Missä muualla lukiolaiset kiistelevät äidinkielen oikeinkirjoituksesta tunteet kuumina? Muitakin motiiveja on, aina tiedon ihanteista oman kilven kiillottamiseen. Joka tapauksessa Wikipedia tulee muuttamaan ajattelun, halusi tai ei. Wikipedioiden keskustelusivujen väittelyt oikeakielisyydestä, faktojen luonteesta, näkökulmista, merkittävyydestä ja niin edelleen ovat valtaisa ei-valtiollinen demokratiaprojekti.

Kuvitelkaa maailma, jossa Wikipedia on ollut olemassa 50 vuotta. Tai 150 vuotta. Ja kuvitelkaa maailma, jossa on olemassa lukuisia erilaisia näkökulmallisia wikipedioita: poliittisia, uskonnollisia, sukupuolisia, paikallisia, ammatillisia, … Mitä sellaista voi yliassistentti-raukka wikipedifioidun tiedon maailmassa muistaa, jota ei wikipediassa tai toisessa selitettäisi paremmin? Vihdoinkin 2000-luvulla on jotakin todellista annettavaa tieteiskirjallisuuden ystäville.

Vielä ei olla ihannetilanteessa. Suomenkielinen wikipedia ylitti juuri 100000 artikkelin rajan. Luonnontiede- ja viihdepainotus on edelleen erittäin vahva, vaikka pikkuhiljaa tasoittumassa. Monet tärkeät artikkelit puuttuvat tai ovat surkeita. Useat asiantuntijat ovat turhautuneet artikkelien kirjoittamiseen, kun lukioikäisten wikipedistien lauma käy korjailemaan oman sofisminsa mukaan, vedoten ties mihin lähteisiin ja faktakasoihin näkemyksen sijaan. Jääkiekon MM-finaalin jälkeen artikkeli “hopea” kertoi sadattelun seassa: “Hopeaa ei ole muualla kuin Suomen joukkueen kaulassa…”

Tässä sotkussa piilee Wikipedian ajattelua muuttava voima. Englanninkielinen Wikipedia on koko netin kymmenen suosituimman sivuston joukossa. Suuri osa sadoistatuhansista ja miljoonista Wikipediaa säännöllisesti käyttävistä surffailijoista tietää, että Wikipedia ei ole luotettava. Lisäksi suuri osa tietää, että jokaista artikkelia voi itsekin muuttaa ja että historia- ja keskustelu-napeista pääsee suoraan Nietzschen ja Foucault’n taivaaseen, tiedon genealogiaan. Tämän kokemuksen jälkeen on mahdotonta palata kirjojen ja muiden tekstien ääreen muuttumattomana.

Julkaistu Aikalainen Nro 11 / 8.6.2007.

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*