Skip to content

Johan on markkinat III


Toivottavasti tänään on aprillipäivä. Digitoday uutisoi:

Opetusministeriön eduskunnalle 12.9.2006 antamassa hallituksen esityksessä 126/2006 vp ehdotetaan, että tekijänoikeuskorvauksien pitäisi koskea myös kirjastotoimintaa.
Tekijänoikeuksia ehdotetaan laajennettavaksi siten, että oikeudenhaltijat saisivat veronmaksajien rahoista korvauksen teostensa kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Toisin sanoen, lainaamisen sijasta kirjasto vuokraisi ostamiaan kirjoja ja äänitteitä.

Hyvä idea tekijöiden kannalta vai?

Tekijänoikeusjärjestöt pidättävät tyypillisesti noin 10 % kerätyistä tekijänoikeusmaksuista kulujensa kattamiseen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi joitakin satoja tuhansia euroja valtiontukea tekijänoikeusjärjestölle.
On myös epäselvää, pystyttäisiinkö korvaukset oikeasti jakamaan lainausten määrän mukaan vai päätyisikö suuri osa näistäkin rahoista järjestötueksi oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin.

Oikeudenhaltijoiden yhteiset tarkoitukset ovat varmasti hyviä ja kannatettavia. Samoin valtion eli veronmaksajien tuki kirjailijoille. Mutta onko tämä oikea tapa hoitaa asia? Mallioppilas taas asialla…

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan syynä lakiesitykselle on Euroopan komission uusi tulkinta vuokraus- ja lainausdirektiivistä 92/100/ETY. Itse direktiivi ei ole muuttunut, mutta komission uuden tulkinnan mukaan kaikkia julkisia kirjastoja ei saisikaan vapauttaa korvauksista, kuten Suomessa on tähän asti tehty.

Lainaan vielä Kai Puolamäkeä blogista:

Argumentti “artisti näkee nälkää” kun teinit lataavat musiikkitiedostoja netistä voi vielä mennä läpi, koska tilanne Internetin kanssa on uusi ja varsinkin vanhemmalle polvelle outo.

Sen sijaan kirjastoja käytti viime vuonna
2.332.604 lainaajaa – siis puolet kansasta. Ihmiset ymmärtävät kirjastojen merkityksen. Ehkä jokin yksityinen kirjaostos jää kirjaston takia tekemättä, mutta toisaalta kirjastojen ansiosta kirjoja ylipäätään luetaan ja siten myös ostetaan enemmän.

Ihmiset myös ymmärtävät kirjastojen kansansivistyksellisen merkityksen ja sen, että tässä ei ole pelkästään kyse myyntiluvuista.

Kirjastojärjestelmää ollaan nyt siis hitaasti romuttamassa sillä ääneen lausutulla perusteella, koska kirjastot voivat joskus hypoteettisessa tekijänoikeustulevaisuudessa “kilpailla” kaupallisen vuokraustoiminnan kanssa… 🙁

Varsinainen isku on luultavasti tulossa, kun sähköisessä muodossa olevat käyttöestetyt kirjat yleistyvät oikein kunnolla.

Mikä on ehdotetun käytännön vaikutus kirjastojen hankintapolitiikkaan? Entä voiko kirjailija julkaista kirjansa jotenkin niin, että siitä ei koidu kirjastolle lisäkustannuksia?

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*