Tuesday, October 14, 2025
Uusi artikkeli ilmestyi Alue ja ympäristö -lehdessä: Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi
Se on oikeastaan päivitys aikaisempaan samassa lehdessä tulleeseen juttuun, Onnistunut irtikytkentä Suomessa?
Näiden tarkoitus on ensinnäkin selventää irtikytkennän käsitettä, joka on aika monitahoinen ja joka siksi julkisuudessa toisinaan ja valitettavan usein esiintyy harhaanjohtavasti (esim. niin, että yhdenlaisen irtikytkennän havainnolla perustellaan, että irtikytkentä ylipäätään on hyvä tavoite — mikä ei välttämättä lainkaan pidä paikkaansa, koska irtikytkennän lajit ja niiden aineelliset syyt ovat niin erilaisia). Toinen ehkä vielä tärkeämpi tavoite on havainnollistaa, sanoin ja käppyröin, minkä kokoinen tavoite irtikytkentä on, jos sillä oikeasti pyritään ekologiseen kestävyyteen.
Suorasanaisesti sanoen tavoite on mielikuvituksellinen, raamatullinen, eeppinen, pikemmin tieteiskirjallisuutta kuin arkijärkistä politiikkaa. Suomessa esimerkiksi pitäisi saada 6,6 kertaa enemmän rahaa käytetyistä materiaaleista samaan aikaan kun materiaalien käyttöä vähennettään alle kolmannekseen nykyisestä. En ole missään nähnyt minkäänlaista kuvausta, joka tekisi tuollaisesta muutoksesta ymmärrettävän. Täsmälleen ottaen mitä tuolloin vaihdetaan rahalla, ostetaan ja myydään, ja millä hinnoilla? Käppyröistä näkyy myös hyvin, että nykyinen irtikytkennän vauhti on hyttysen ininää verrattuna siihen hurrikaaniin, joka onnistunut irtikytkentä olisi.
Oikeastaan tuosta tavoitteesta (6,6 kertaa enemmän BKTta alle 30 prosentilla nykyisestä materiaalien kulutuksesta) nousee periaatteellisempi kysymys, johon en myöskään ole nähnyt tai kuullut hyvää vastausta. Jotta materiaalituottavuutta (kuinka paljon euroja saadaan per käytetty materiaalitonni?) voidaan verrata eri ajanhetkien välillä, on eri aikojen väliset eurot inflaatiokorjattava. Toisin sanoen ei voida käyttää suoraan eri vuosien hintalappuja, koska hintojen (ja palkkojen jne.) nousu ei ole materiaalitehokkuuden nousua. Eli pitää arvioida paljonko vaikka vuoden 2025 euro on vuoden 2015 euroissa. Yleensä tähän käytetään erilaisia hintaindeksejä, jotka seuraavat jonkin “tuotekorin” hintojen muuttumista — ja sitten vertaamalla tämän tuotekorin hintaa 2015 ja 2025 saadaan selville, mitä niiden vuosien eurot ovat suhteessa toisiinsa. Mutta jos talous muuttuu niin, että “6,6 kertaa enemmän BKTta alle 30 prosentilla nykyisestä materiaalien kulutuksesta”, niin millaisella “tuotekorilla” vertailu voidaan tehdä? Ei siellä korissa ole enää mitään tuttua.
Saturday, December 7, 2024
niikkärin joukukalenterin 6. luukusta ponnahti vapaalle jalalle Elo ja anergia -teoksen PDF. Ottakaahan talteen ja lukuun.
Kolmas osa energia-trilogiasta on ilmestynyt, löytyy niikkärin verkkokaupasta nimellä Merkitys ja ala-aine.
Thursday, November 30, 2023
Viime aikoina on ilmestynyt usemapi podcast, joita kehtaa mainita. Ensinnäkin Elonkehä-podcast “Artesaaniöljyä ja tiivistynyttä aikaa: jälkifossiilisia pohdintoja energiasta ja kokemuksesta”, jossa Antti Salmisen ja Simo Häklin kanssa puhumme energia-asioita korkea- ja matalalentoisesti.
Toisena sarja
“12 käsitettä maailmasta”, jossa BIOS-kollega Ville Lähteen kanssa käydään läpi ekologiseen ajatteluun ja ekologiseen jälleenrakennukseen liittyviä peruskäsitteitä.
Wednesday, March 15, 2023
Pääsin haastateltavaksi Elonkehään — numero 1/2023 on energia-teemainen ja kaiken kaikkiaan mainio.
“Kuinka energiaa voidaan ymmärtää ilmastonmuutoksen, konfliktien ja energiakriisin aikakaudella? Tere Vadén ja Pasi Takkinen pohtivat, kuinka monet energiaan liittyvät totuudet ja tottumukset ovat muutoksessa. Keskustelu käytiin Helsingin Kaivopuistossa, hiljattain toimintansa aloittaneella Tieteen ja toivon talolla, jonka tarkoitus on edistää ympäristökriisin vaatimaa nopeaa kulttuurimuutosta.”
Sunday, February 12, 2023
… ilmestyi Alue ja ympäristö -lehdessä 51(2).
https://doi.org/10.30663/ay.121616
Abstrakti
Energiamurros on erityinen haaste Suomelle, jossa energian ja luonnonvarojen kulutus per capita on erittäin korkea. Koska kaikki ei-fossiiliset energiatuontantomuodot ydinvoimaa lukuun ottamatta käyttävät fossiilisia enemmän maapinta-alaa ja bioenergia (kuten puu) erityisen paljon, kiinnittyy huomio maankäytön hyötysuhteeseen. Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen fossiilienergiajakeiden korvaaminen kotimaisella maapinta-alaan sidoksissa olevilla energiamuodoilla tuottaa joukon uusia kysymyksiä niin maankäytön suunnittelun, teollisen työnjaon, maan ja energiavirtojen omistuksen, raaka-aineiden tuotannon ja käytön sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Keskitymme artikkelissa teollisen työnjaon ja omistuksen kysymyksiin. Metsäsektorin tarpeet ovat historiallisesti määritelleet teollista työnjakoa, raaka-aineen ja energian käyttöä. “Maan tapana” on ollut puun hyödyntäminen suurimmaksi osaksi energiana, metsäteollisuuden omien energiaintensiivisten prosessien tarpeisiin. Energiamurroksen sekä metsien hiilivirtojen ja monimuotoisuuden orastavan hinnoittelun myötä maa-alueille syntyy kertaluokkaa, jopa kahta, tehokkaampia ja mahdollisesti myös taloudellisesti houkuttelevampia käyttötapoja, kuten tuuli- ja aurinkovoima, hiilinielut ja luontokompensaatiot. Maankäytön hyötysuhde on puuenergialla kaikkein alhaisin. Tämä kertoo metsien käytön muutosmahdollisuudesta: käyttämällä metsäalaa aurinko- tai erityisesti tuulienergian tuotantoon alueen käytön energiatehokkuus kasvaa, ja tuulienergian tapauksessa suuri osa metsäalueen puusta vapautuu raaka-aineeksi muuhun käyttöön tai metsän omien ekologisten kiertojen resurssiksi.
Eloradiossa pohtimassa tiedettä suhteessa ilmastonmuutokseen, Rakel Similän ja Anita Välikankaan kanssa.
https://idaidaida.net/episodes/eloradio-2022-06-03
Tuesday, November 23, 2021
Viktor Kiryanov / Unsplash
Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.
Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin kielikuvaa lainaten aave kummittelee pandemiasta irti pyristelevässä maailmassa – energiapulan ja inflaation aave. Kaikkien kolmen fossiilisen polttoaineen – hiilen, öljyn, maakaasun – hinta on noussut ja kahden viimeisen noin kaksinkertaistunut vuoden aikana. Koska energian hinta siirtyy ennen pitkää lähes kaikkien muiden tuotteiden hintoihin, on hintapiikki synnyttänyt pelon jopa hallitsemattomasta inflaation kiihtymisestä. Myös talouskasvu on uhattuna.
Lue koko juttu …
