Lehdistötiedote: Ubuntu Suomi toimitti Ubuntun kansanedustajille
Ubuntu Suomi postitti syyskuun alussa kaikille kansanedustajille Ubuntu-CD-levyn sekä tietoa Ubuntusta, Linuxista ja vapaista ohjelmista. Kirjeen tarkoituksena on lisätä päättäjien tietoutta vapaista ohjelmista ja niiden mahdollisuuksista kouluissa sekä hallinnossa.
Kouluille suunnattu Edubuntu-erikoisversio on mahdollistanut suuria säästöjä jo monissa Suomen kouluissa. Toisaalta esimerkiksi Ranskan parlamentti on vaihtanut yli tuhat edustajien käyttämää tietokonetta Ubuntuun. “Vapailla eli avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on mahdollista saada merkittäviä säästöjä sekä edistää tietoturvaa ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Monissa maissa ollaan julkisessa hallinnossa paljon Suomea pidemmällä avoimen lähdekoodin käyttöönotossa. Odotamme, että hallitusohjelman lupaus avointen rajapintojen edistämisestä näkyy tämän tilanteen korjaamisenaâ€, kertoo Ubuntu Suomen yhteyshenkilö Timo Jyrinki.
Linus Torvaldsin 16 vuotta sitten aloittaman Linuxin juuret ovat Suomessa. Ubuntu on yksi helppokäyttöisimmistä sitä hyödyntävistä kokonaisuuksista kenen tahansa työ- ja kotitietokoneille. Sana “ubuntu†tarkoittaa suomeksi “ihmiseltä ihmiselleâ€, mikä kuvaa vapaiden ohjelmistojen jakamisen henkeä sekä panostusta helppokäyttöisyyteen.
–
-
-
arkisto – archives
-
RSS Links
-
-
6 Comments
Köyrin pilkkua: huomasin wikipediahaulla, että tässä käytetty termi “konsumerismi” on merkitykseltään päinvastainen kuin mitä se traditionaalisti on ollut. Milloin näin on päässyt käymään – sehän lähti 1950-luvun jenkeistä käsittääkseni (Ralp Nader) ja tuli tarkoittamaan kuluttajan puolella, kriittistä kuluttajanäkökulmaa yms.?
Niin siis tuli väärään paikkaan tuo postaus, sori. Piti osua tuohon aikaisempaan otsikkoon. Ajanee asiansa kyllä tässäkin.
Katos mokomaa, jännä keikaus. Tarkoitin siis kuluttamis-intoilua, kuluttamisen kautta elämistä.
Joo – kyllä tuo merkityssisältö tuli asiayhteydestä ilmi. Siksi aloinkin ihmetellä. Ja näin kyllä nyt sitten onkin, että tuo kulutusmyönteisyyden tai -intoilun merkitys on yksi mahdollinen, oli vain minulle uusi. Löytyi sekä suomalaisesta Wikipediasta että kun googlella teki ameriikaksi haun “define:Consumerism”.
Eli omat tietoni tässä laahasivat jäljessä. Mutta lukeminen avartaa!
teksteissä viitataan usein sanaan “vapaa” (free) kun puhutaan linuxista tai OSS:stä. Oikeampi sana olisi avoin (Open). Näin siis ainakin Torvaldsin oman kirjan perusteella. Niin ja eikös tuo Free ole enemmän RMS:n käyttämä sana ja merkitys?
Näinhän se on, “free” maistuu paremmin rms’lle ja “open” paremmin Torvaldsille.
Näillä on myös jonkin verran merkityseroa, jos asiaa haluaa oikein tonkia. Ohjelmistojen kohdalla lähdekoodin avoimuus on edellytys kehityksen vapaudelle; esim. Wikipedian kohdalla “lähdekoodi” (kieli, faktat) on aina jo ollut avointa ja pointti on kehitysmallissa.
Post a Comment