Uusi artikkeli ilmestyi Alue ja ympäristö -lehdessä: Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi
Se on oikeastaan päivitys aikaisempaan samassa lehdessä tulleeseen juttuun, Onnistunut irtikytkentä Suomessa?
Näiden tarkoitus on ensinnäkin selventää irtikytkennän käsitettä, joka on aika monitahoinen ja joka siksi julkisuudessa toisinaan ja valitettavan usein esiintyy harhaanjohtavasti (esim. niin, että yhdenlaisen irtikytkennän havainnolla perustellaan, että irtikytkentä ylipäätään on hyvä tavoite — mikä ei välttämättä lainkaan pidä paikkaansa, koska irtikytkennän lajit ja niiden aineelliset syyt ovat niin erilaisia). Toinen ehkä vielä tärkeämpi tavoite on havainnollistaa, sanoin ja käppyröin, minkä kokoinen tavoite irtikytkentä on, jos sillä oikeasti pyritään ekologiseen kestävyyteen.
Suorasanaisesti sanoen tavoite on mielikuvituksellinen, raamatullinen, eeppinen, pikemmin tieteiskirjallisuutta kuin arkijärkistä politiikkaa. Suomessa esimerkiksi pitäisi saada 6,6 kertaa enemmän rahaa käytetyistä materiaaleista samaan aikaan kun materiaalien käyttöä vähennettään alle kolmannekseen nykyisestä. En ole missään nähnyt minkäänlaista kuvausta, joka tekisi tuollaisesta muutoksesta ymmärrettävän. Täsmälleen ottaen mitä tuolloin vaihdetaan rahalla, ostetaan ja myydään, ja millä hinnoilla? Käppyröistä näkyy myös hyvin, että nykyinen irtikytkennän vauhti on hyttysen ininää verrattuna siihen hurrikaaniin, joka onnistunut irtikytkentä olisi.
Oikeastaan tuosta tavoitteesta (6,6 kertaa enemmän BKTta alle 30 prosentilla nykyisestä materiaalien kulutuksesta) nousee periaatteellisempi kysymys, johon en myöskään ole nähnyt tai kuullut hyvää vastausta. Jotta materiaalituottavuutta (kuinka paljon euroja saadaan per käytetty materiaalitonni?) voidaan verrata eri ajanhetkien välillä, on eri aikojen väliset eurot inflaatiokorjattava. Toisin sanoen ei voida käyttää suoraan eri vuosien hintalappuja, koska hintojen (ja palkkojen jne.) nousu ei ole materiaalitehokkuuden nousua. Eli pitää arvioida paljonko vaikka vuoden 2025 euro on vuoden 2015 euroissa. Yleensä tähän käytetään erilaisia hintaindeksejä, jotka seuraavat jonkin “tuotekorin” hintojen muuttumista — ja sitten vertaamalla tämän tuotekorin hintaa 2015 ja 2025 saadaan selville, mitä niiden vuosien eurot ovat suhteessa toisiinsa. Mutta jos talous muuttuu niin, että “6,6 kertaa enemmän BKTta alle 30 prosentilla nykyisestä materiaalien kulutuksesta”, niin millaisella “tuotekorilla” vertailu voidaan tehdä? Ei siellä korissa ole enää mitään tuttua.
Post a Comment