Skip to content

… och samma på svenska

Helatorstaina, 13.5. alkaen klo 19:00 kapakkapolitikoidaan jälleen:

*LOPPULAMA, kapitalismin vai sivilisaation loppu?*

Aiheesta alustaa Dimitris Mizaras, otsikkonaan “Kapitalistisen tuotantotavan
umpikuja ja loppulama”
sekä Tere Vadén otsikkonaan “Loppulama, öljypiikki ja kapitalismin
ylittäminen”.

Paikkana on tällä kertaa olutravintola Punavuoren Ahvenen kabinetti,
osoitteessa Punavuorenkatu 12.

Tapahtuma järjestetään yhdessä Suomen Zeitgeist -liikkeen kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

terveisin
Vihreän Puolueen Helsingin osasto

Kapakkapolitiikkaa: loppulama

Loppulama: kapitalismin vai sivilisaation loppu?

Keskiviikkona 12.5.2010 klo 20:30 alkaen.

Kulttuuritalo Telakka.

Tullikamarinaukio 3, toinen kerros.

Dimitris Mizaras: Kapitalistisen tuotantotavan umpikuja ja loppulama.

Tere Vadén: Loppulama, öljypiikki ja kapitalismin ylittäminen.

Avoin tilaisuus, tervetuloa!

Turkistarhaton Suomi 2025

turkistarhaton
Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja tähtää siihen, että turkistarhaus kielletään lainsäädännöllä maassamme vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2025 asetettu tavoite takaa mahdollisuuden realistisen poliittisen aikataulun luomiseen prosessille, jossa Suomi liittyy siihen kasvavaan eurooppalaisten tarhaajamaiden joukkoon, joka on päättänyt kieltää nykymuotoisen turkiseläinten häkkikasvatuksen.

Loppulama ja mittarivirhe

(Liittyen myös päivän teemaan.)

-foliohattu-

Normaalikäsityksen mukaan pörssikurssien on tarkoitus ilmaista pörssiin listattujen yritysten arvo eli kuinka paljon niiden oletetaan tekevän voittoa tulevaisuudessa. Pörssikursseja voidaan näin ollen pitää keskeisenä talouden mittarina, koska ne kertovat markkinoiden käsityksen pörssiyritysten voitontekokyvystä.

No, 2008 romahduksen jälkeen pörssikurssit ovat mukavassa nousussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tätä pidetään keskeisenä näyttönä talouden toipumisesta ja alkavasta palaamisesta “normaalille” kasvu-uralle, vaikka useat muut mittarit näyttävät muuta – erityisesti ei-uskomusvälitteiset mittarit kuten työttömyys, velkaantumisaste, asuntokaupat ja niin edelleen. Seuraa epäilys: mittari on rikki. Vähän samaan tapaan kuin vaikka lentokoneessa, jossa korkeusmittari nousee samaan aikaan kun ikkunasta katsottuna maanpinta lähestyy. Tämä ei lisää luottamusta lentokoneen tai talousjärjestelmän selviytymiskykyyn, pikemminkin päinvastoin. Voisi oikeastaan ajatella, että jos mittari on rikki, se on itsessään merkki talousjärjestelmän syvistä ongelmista (toisin sanoen pörssikurssien nykyinen nousu on enemmänkin huono kuin hyvä merkki). Profetia: lähitulevaisuudessa vuosien 2009-X pörssinousua tullaan pitämään “taloustieteessä” oppikirjaesimerkkinä tilanteesta, jossa luotetaan taloudelliseen informaatioon, jonka lähtökohdat ovat huomaamatta perustavasti muuttuneet.

Miksi sitten pörsikurssit väittävät talouden olevan hyvällä tolalla, jos näin ei ole? Yksi syy on markkinoilla vellovan kodittoman ja tuottoa etsivän likviidin rahan määrä. Se on pakko laittaa jonnekin ja kun enää edes valtioiden velkakirjat eivät näytä olevan täysin riskittömiä (jopa kaikkein vakaimpien eli Yhdysvaltain velkakirjojen korot ovat olleet hienoisessa nousussa), pörssikin on hyvä vaihtoehto. Toisekseen markkinoilla on aivan aito syy olettaa tuloskunnon olevan kohdallaan. Kriisi antaa yrityksille mahdollisuuden leikata työntekijöille menevää osuutta, joten voitontekokyky todellakin paranee (a la Shock Doctrine; tässä näkyy myös pörssimittarin perussäätöihin liittyvä vääristymä. Mittari kertoo painokkaimmin rikkaiden rikastumisesta, ei talouden – esim. keynesiläisen ‘aggregate demand’in – kasvusta.). Kolmanneksi on tietenkin mahdollinen PPT, mutta jätetään se nyt.

Tällaiseen mittarivirheeseen liittyy mielenkiintoinen episteeminen itseensä-viittaavuuden ongelma (joka on tieteenfilosofian kohdalla esimerkiksi kuhnilainen teema). Jos mittarivirhe on olemassa, sen huomaaminen on vaikeampaa asiantuntijoille, koska heidän uskomusjärjestelmänsä perustuu suoraan mittarin itsensä episteemisille oletuksille. Sivullinen sen sijaan on liikkeellä erilaisella uskomusjärjestelmällä, joten mittarikaan ei lähtökohtaisesti ole täysin ymmärrettävä. Tästä seurauksena “tieteellisessä vallankumouksessa” asiantuntijat ovat sinänsä oikeassa, mutta juuri siksi pahasti pihalla, ja heillä on täysi syy kutsua sivullisten epäilyksiä “salaliittoteorioiksi” ja asiantuntemattomuudeksi – mutta silti sivulliset voivat asiantuntijoita paremmin tietää missä mennään. Samasta syystä sivullisen ajattelu on logiikaltaan aina hiukan vainoharhaista … niinpä:

-/foliohattu-

Vertaisrahasto-hanke Aikalaisessa

tay

Aikalainen:

“Tämä on ruohonjuuritason vertaisrahasto, joka pystyy reagoimaan nopeasti ajassa liikkuviin tutkimisen arvoisiin kysymyksiin. Tämmöistä ei tietääkseni ole ennen Suomessa kokeiltu, sanoo tutkija Antti Salminen”

Talouslasku & tasa-arvo

Mielenkiintoinen blogi, degrowth.fi:

“Degrowth.fi pyrkii edistämään vallitsevasta taloushegemoniasta vapaata sosiaalista ja ekologista hyvinvointia. Alkuvaiheessa projekti koostuu tästä blogista sekä toimintatutkimuksesta, joka yhdistää akateemisen analyysin aktivismiin: emme vain tutki maailmaa talouden ulkopuolella, luomme sitä. Jatkossa toiminta voi laajentua moneen suuntaan, esimerkiksi taiteeseen tai politiikkaan. Pidemmällä aikavälillä degrowth.fi voi laajentua projektimuotoisesta toiminnasta pysyvämmäksi yhteisöksi.

Yksi keskeinen lähtökohta on, että nykyiselle talousjärjestelmälle ja erityisesti läpikotaisin taloustuneelle kulttuurillemme tulisi löytää vaihtoehtoja, vaikka käsillämme ei olisikaan ympäristökatastrofia. On rakennettava uudestaan hyvä elämä, jonka kulutuskulttuuri on korvannut.”

Svedulassa ekologinen kestävyys & sosiaalinen tasa-arvo -yhdistelmä on päässyt oikein Aftonbladetin blogiin:

“Nyheten borde slagit ner som en bomb. Forskare och journalister borde ha börjat studera det kubanska fenomenet intensivt.
Hur Kuba utvecklat en turistnäring utan att överexploatera naturresurser eller hota den biologiska mångfalden. Hur en av revolutionens ledare, miljökämpen Guillermo García Frias, drivit igenom en föredömlig miljöetik på alla statliga nivåer. Hur studenter i alla fakulteter får leva i fattiga fiskebyar med att rädda havssköldpaddor för att utveckla sitt miljömedvetande.
I en tid då vi är i så desperat behov av förebilder, borde det varit högintressant att studera det kubanska exemplet.”

(TaYn) avoin vertais/henkilöstö/tutkimusrahasto, vaihe 1 alkaa!

TaYn avoin vertais/henkilöstö/tutkimusrahasto -hanke on käynnistynyt. Vaihe 1 on demola-projektin valmistelu, ks. http://rohkeanreunaan.wordpress.com/hanke-tayn-avoin-tutkimusrahasto/ ja liity facebook-ryhmään.

Kerro kavereillekin!

Öljy – ensimmäiset vuodet huipun jälkeen

Megafonissa:

Öljyhuippu (peak oil) on siirtynyt hypoteesien maailmasta tosiasiaksi. Vuodesta 2005 lähtien – alkaen kolme vuotta ennen finanssikriisiä – maailman öljyntuotanto on ollut hienoisessa laskussa. Pikkuhiljaa huipun ohittaminen alkaa näkyä talouspoliittisessa maisemassa.

Kyytipojaksi vaikka tämä Yhdysvaltain puolustusvoimien arvio: “”US military warns oil output may dip causing massive shortages by 2015” Operatiivinen sana on “massive”.

CFP: Dynamics of Knowledge Creation in Wikis

Call for papers (open until May 15., 2010):

Dynamics of Knowledge Creation in Wikis

A session in The 2nd International Power & Knowledge Conference, Tampere, September 6-8, 2010
http://tinyurl.com/yfvgyh6

The collective knowledge creation on various wiki-sites, including the massively popular Wikipedia, is having a profound effect on the social and epistemological conditions of public information. Distributed collaboration, possible anonymity, radical equality and global reach of wikified information lead to a situation that at the same time democratizes knowledge production by levelling hierarchies of expertise and increases the postmodern condition of reflective uncertainty. Everybody knows that the Wikipedia can not be trusted in the same way as, say, the Encyclopedia Britannica, yet over 100 million people utilize the Wikipedia daily. The ‘edit’ and ‘history’ buttons ever present on wiki pages are already starting to exert pressure on information presented elsewhere. For instance, the negotiations on what information to include and how the information should be presented in various Wikipedia entries constitute a huge experiment in the use of public reason à la Kant. Consequently, the dynamics of collective collaboration also bring out questions on the nature of rationality and plurality of knowledge. Wikis provide ready made windows into the dialectical interplay between knowledge creation and issues of identity, social inclusion, authority, and the interface between information and politics.
The session invites contributions discussing these themes through theoretical reflection and/or empirical case studies. Abstracts should be between 150-200 words of length.
Abstract submission: http://tinyurl.com/yk98dgk

Organizers & more information:
Organizers: Tere Vadén, tere.vaden ä uta.fi , Teemu Mikkonen, teemu.mikkonen ä uta.fi, Juha Suoranta juha.suoranta ä uta.fi

Olomuodonmuutos

Faasimuutos eli faasitransitio on epäjatkuvuuskohta aineen käyttäytymistä kuvaavissa yhtälöissä. Faasimuutoksia ovat mm. olomuodon muutokset, aineen liukeneminen ja eräät muut tapahtumat.”

Näin fysiikassa. Länsimaisessa poliittisessa maisemassa on juuri tapahtumassa vastaavanlainen historiallinen olomuodonmuutos, jossa ideologiset koordinaatit kääntyvät, mustasta tulee valkoista, kepeistä porkkanoita ja vanhat oletukset tomivuudesta lakkaaavat toimimasta. Jäällä voi luistella, sulalla selällä ei.

Englannin keskuspankki on virallisesti varoittanut “perheitä”, että odotettavissa on elintason laskua ja lisääntyvää työttömyyttä. Syynä on “nykyinen taloudellinen tilanne”.

Tänään Yle raportoi energiayhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajan Suomen hallituksen talousneuvostossa pitämästä esitelmästä, jossa hän on sanonut muun muassa “Emme voi enää varmuudella luvata lapsillemme parempaa ja vauraampaa tulevaisuutta.” Hän oli viitannut myös energiapolitiikkaan. “Energian saatavuus korostuu ja voi muodostua jo lähivuosina kriittiseksi Euroopalle.”

Pitkään on tietenkin varoiteltu kansainvälisen kipailun kiristymisestä ja niistä ankarista seurauksista, joita kilpailukyvyn heikentymisestä seuraa. Tämä on normaali oikeistolaisen politiikan retorinen väline. Yllä lainatuissa huomioissa on edelleen ja tulevaisuudessakin osittain kyse tästä tutusta strategiasta. Erilaiset vyönkiristykset, “austerity measures”, hyödyttävät yksiä, köyhdyttävät toisia. Näin on jatkossakin.

Sen sijaan faasimuutos näkyy siinä, että pikkuhiljaa arvostetut taloustahot vaihtavat sävyn “kyllä se siitä kunhan kiristetään tahtia ja nyt jo kasvua näkyy”-osastolta “pakko kiristää tahtia, ettei putoa vielä noepammin”-osastolle. Kysymys takouskasvusta muuttuu akateemiseksi. Sitä ei tule, haluamme tai emme. Velat kasvavat. Valtiot epäonnistuvat. Latvia, Islanti, Kreikka, Portugali… Lähivuosina lista pitenee, ei lyhene.

Vastaavia merkkejä faasimuutoksesta ovat puheet lakko-oikeuden rajoittamisesta ja Vanhasen “Kreikan auttaminen ei ole tappiollista Suomelle”-puheet. Ensimmäinen kertoo jonkin hyvin vanhan paluusta. Oikeiston tarjous lähiaikoina tulee olemaan pakkotyö. Pidemmät työurat, pidemmät työpäivät. Näillä saadaan pankiirien bonukset maksettua. Eikä edes suomalaisten pankkiirien! Toinen taas on hyvin uutta. Keskutalainen poliitikko laittamassa suomalaisten veronmaksajien rahoja kreikkalaisen pörssikeinottelun paikkaamisen. Piti sekin päivä kokea. Saa nähdä kestääkö EU-solidaarisuus. Solidaarisuus tässä on valitettavasti eliittien solidaarisuutta toisilleen. Pikemminkin voisi veikata protektionismin uutta tulemista keskipitkällä aikavälillä. Oikeistolainen politiikka tulee koko ajan liukumaan autoritaarisemmaksi. Ilman talouskasvua tuloerojen kasvattamiselle ei ole mitään perusteita.

Vastaavasti vasemmistolaisen politiikan on pian löydettävä vanhat ja uudet koordinaatit. Ensin vanha: pois palkkatyöstä & tavallisten ihmisten solidaarisuus. Uusi: sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus kutistuvan talouden oloissa. Pitkään vasemmisto on osannut tasoittaa tuloeroja vain talouskasvun oloissa. On opeteltava uusia kikkoja.