Slavoj Žižek on parantumaton vallankumouksellinen. Parantumaton, koska haluaa vallankumousta vielä senkin jälkeen, kun lokakuun vallankumous päätyy stalinismin hirmutekoihin, joille Žižekin mukaan ei vieläkään ole olemassa kunnollista selitystä. Parantumaton, koska pitää “eettistä väkivaltaa” ja “totaalisia ajattelutapoja” oikeutettuina ja mahdollisisesti välttämättöminäkin kapitalismin kaatamisessa. Parantumaton erityisesti, koska pitää vallankumouksellisuutta väistämättömänä seurauksena aikuistumiusesta. Ihmisen äärellisyyden tunnustaminen johtaa ajattelun ja politiikan yhteyteen. Karkeasti sanottuna: koska ihmisen elämällä ei ole annettua perustaa, koska ihmisen maailma on historiallinen ja historiallisen elämäntavan mukaan muuttuva, on elämän merkitys luotava elämällä, itse, tässä ja nyt, mikä merkitsee elämän ja elämää kysyvän ajattelun poliittisuutta.
–
arkisto – archives
-
RSS Links
Post a Comment