Tietotekniikkaa pidetään Suomessa yhä mystisenä alana, jossa kasvottomia koneita ja suljettuja ohjelmistoja ei voida laittaa syytteeseen niiden aiheuttamista harmeista, tai jossa tietoturva on salatiedettä, jota hallitsee vain tietoturvayhtiö, ei matemaattisia menetelmiä soveltava tiede.
Tarvitaan asennemuutosta. Suljettujen tietokoneohjelmien ja standardien ajan on nyt oltava ohi.
Suljetulla tietokoneohjelmalla tarkoitamme ohjelmaa, jonka lähdekoodia pidetään kaupallisista syistä salassa. Vastaavasti avoimen ohjelman lähdekoodia saa käyttää, kopioida, tutkia, korjata, parantaa ja levittää.
Avoin standardi tai rajapinta on vapaasti hyödynnettävissä oleva määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Yksi vertailukohta voisi olla autojen huolto, missä avoimuus merkitsisi autojen tietotekniikan rajapintojen julkistamista, jotta muutkin kuin valmistajan huolto voivat huoltaa autoja. Muita esimerkkejä avoimista rajapinnoista ovat matkapuhelinstandardi gsm ja avoin asiakirjaformaatti odf.
Microsoftin Word-ohjelman laajalle levinnyt doc-asiakirjaformaatti taas on esimerkki suljetusta standardista.
Hallinnon avoimuus ja julkisuusperiaate edellyttävät avointa tietotekniikkaa. On raivattava tilaa avoimen tietotekniikan käytölle valtionhallinnossa ja kunnissa, kouluissa ja korkeakouluissa, terveydenhuollossa ja kirjastoissa.
Suljetun teknologian aiheuttamasta systeemiorjuudesta käy esimerkiksi kunnallinen kirjastopalveluarkkitehtuuri.
Fuusioiden jälkeen Suomessa on käytännössä yksi yleisille kirjastoille atk-järjestelmiä tuottava yritys. Tämän toimittamat kirjasto-ohjelmistot ovat sekä suljettuja että alustariippuvaisia; toisin sanoen ne vaativat tietyn yrityksen tuotteen käyttöjärjestelmäkseen. Jokaisen kunnan Hangosta Utsjoelle on käytettävä samaa ohjelmistoa voidakseen toteuttaa lain vaatimat kirjastopalvelut.
Vastaavanlaisia julkisohjelmia on satoja, myös yliopistoissa ja korkeakouluissa, joiden pitäisi jo tutkimuksen riippumattomuuden nimissä pidättäytyä monopolitoimittajista.
Kun samaan aikaan esimerkiksi niin sanottu työelämälähtöinen koulutus opettaa vain yhden käyttöjärjestelmän hallintaa ja it-liiketoimintaa, ei it-osaaminen ole ajanmukaisella tasolla. Valinnanvapaus rajoittuu, ja syvempi tietotekniikkaosaaminen rapautuu. Yksi jos toinenkin palvelu pettää, ja yhteentoimivuus ei edisty.
Myös taloudelliset syyt pakottavat siirtymään avoimuuden aikaan. Useissa kunnissa onkin vilpitöntä pyrkimystä pois suljetuista arkkitehtuureista. Samoin monet koulut ovat avoimuuden kannalla, koska avoimilla ohjelmilla ja standardeilla voidaan säästää rahaa.
Varsinkin tämän tosiasian luulisi tänä aikana havahduttavan päättäjät.
EU on jo vuosia suosittanut avoimia standardeja, jotka mahdollistavat myös todellisen hinta- ja laatukilpailun. Myös kotimainen julkisen hallinnon tietohallinnonneuvottelukunta (Juhta) on julkistanut suosituksensa avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien käytöstä (JHS 169).
Juhtan suositusten mukaan ohjelmistoja hankittaessa on tähdättävä siihen, että hankittava ohjelmisto voidaan jakaa hallinnon ja kansalaisten kesken. Tähän olisi pyrittävä kaikilla hallinnon aloilla.
Opetusministeriön tärkeä erityistehtävä olisi tukea avointen standardien tietotekniikkaa koulutus- ja tutkimusohjelmilla. Koululaisten tietotekniikkaopetus ei saa perustua yhden yhtiön ohjelmien opiskelulle. Sama koskee peruskoulun jälkeistä opiskelua.
Suomeen tarvitaan myös kipeästi kaupallisista toimijoista riippumatonta tietotekniikan tutkimuslaitosta.
MIKAEL BÖÖK
Kaapeli.fi-osuuskunnan
projektijohtaja
Pernaja
SATU HALLIKAINEN
kirjastonhoitaja
Rovaniemi
TERE VADÉN
dosentti
Tampereen yliopisto
3 Comments
Tämä oli hyvä kirjoitus, näin sen lehdessä. Microsoft-tyyppinen salaileva liiketoiminta ei sovi informaatiotekniikkaan. Mutta eihän mikään muutu, elleivät ihmiset jätä tuotteita ostamatta, eli pihiys kunniaan! Avoimuuden asian etenemistä jarruttaa usein se, että meillä liian paljon rahaa – ja muutamilla firmoilla valtavat markkinointibudjetit.
Koulutuspointit olivat myös hyviä: ei Microsoftin ohjelmien opettelu saisi olla koulutuksen päätavoite. Mutta ehkä teillä on turhan synkkä kuva nykytilanteesta, onhan meillä muunkinlaista opetusta/opettelua.
YLE:n radio-ohjelmien suurkuluttajana minua on kismittänyt suunnattomasti se, että varsinkin aiemmin heidän nettisivujaan oli mahdoton käyttää muulla kuin Windowsilla. Luulisi, että kaikille kansalaisille suunnattu yleisradiotoiminta olisi ensimmäisenä suosimassa avoimia alustoja. Mutta kun EI. Ymmärtää kyllä, että heidän on pakko sopeutua kentällä vallitsevaan käyttöjärjestelmätilanteeseen. Kunhan se vain ei tarkoittaisi ainoaa vaihtoehtoa…
Jos harrastaa salaliittoteorioita tai anti-korruptio-ajattelua, voi myös kysyä kuuklelta, että missä Yleisradion nykyinen johtaja oli aikaisemmin töissä.
Viiden pisteen vihje: työnantaja toimii tietokonealalla, ja sen nimi alkaa M’llä.
One Trackback/Pingback
[…] Suljettujen tietokoneohjelmien tulisi nyt olla historiaa […]
Post a Comment