Skip to content

Wikipediasukupolvi ja reflektiivinen epävarmuus

Wikipediasta sinänsä on olemassa kasvava määrä tilastotietoa, mutta vapaan sanakirjan luojista eli wikipedisteistä tai sen käyttäjistä ei juuri mitään – lukuunottamatta noin kuuden miljoonan rekisteröityneen käyttäjän lukumäärää. Kiinnostavaa olisi tietää käyttäjien ikäjakaumasta, sillä lapset ja nuoret lienevät löytäneen Wikipedian siinä missä vanhemmatkin. Opettajat ovat joissain kouluissa ottaneet Wikipedian yhdeksi opiskelun ja tiedon hankinnan työvälineeksi. Jotkut sen sijaan pelkäävät sen “epäluotettavuutta”. Joidenkin yliopistolaitosten järjestämillä opintojaksoilla kirjoitetaan wikipedia-artikkeleita opintosuorituksina, joillain toisilla laitoksilla Wikipediaa kavahdetaan tutkimuksen virhelähteenä. Käytännöt ja suhtautumistavat vaihtelevat, mutta niitä jäsentää ainakin kaksi historiallisesti muuttunutta ilmiötä.

Ensinnäkin joukkoviestinnän itsestäänselvästä luotettavuusoletuksesta on Wikipedian myötä siirrytty reflektiivisen epävarmuuden maailmaan. Siinä missä “Yleisradiosukupolvi” oppi katselemaan ja kuuntelemaan yksisuuntaisesti, mediakulutuksen aktiiviisuuden ja kriittisyyden määrän vaihdellessa, siinä “Wikipediasukupolvi” oppii vapaata sanakirjaa käyttäen toimimaan järjestelmällisen epäilyn tai reflektiivisen epävarmuuden periaatteen mukaan. Wikipediaan kasvaneelle kaikella informaatiolla on tekijänsä ja historiansa – jotka paljastuvat yhden napinpainalluksen takaa. Ehkä Wikipedia ei enää olekaan “mustaa valkoisella” vaan liikkuvien pikseleiden kenttä. Wikipedian liikkuvan kentän luotettavuus muodostuu toisin kuin vaikkapa Encyclopedia Britannican, jonka luotettavuus tehdään etukäteen auktoriteettien avulla. Wikipediassa luotettavuus puolestaan on aina vasta “tulossa”.

Uuden sukupolven etujoukko luo Wikipediaan sisältyvän radikaalin avoimuuden kautta maailmasuhdetta, jossa tieto, tietäminen, oppiminen jne. eivät ole jäätyneitä entiteettejä, vaan muutoksessa olevia prosesseja. Wikipediassa näitä pedagogiikan ontoepisteemisissä perusteissa tapahtuneita muutoksia havainnollistavat näyttöruudulla olevat muokkaa- ja historia-painikkeet. Tällä lienee episteemisiä heijastuksia myös Wikipediasukupolven yleiseen suhtautumiseen mediavälitteiseen todellisuuteen, ja heidän jakamaansa käsitykseensä siitä, mitä tieto ja oppiminen tarkoittavat.

Historia-painikkeen kannalta Wikipedian pelkkä triviaalikin vertailu painettuun mediaan on valaisevaa. Painetussa mediassa lähdekriittinen puntarointi vaatii erityisiä arvioinnin taitoja ja jäljittämistä. Journalistisesti tuotettu media kun peittää jälkensä painomusteeseen, ja jälkien etsiminen ja seuraaminen vaatii vaivannäköä. Siinä missä Wikipedia-artikkelin historia on heti kiinnostuneen nähtävissä, printtimediassa näkyvillä on pelkkä lopputulos. Eihän tämä historian esillä oleminen sinänsä todista mitään jutun aitoudesta, todenperäisyydestä, luotettavuudesta tms. Mutta jo ero sinänsä on tärkeä. Kuten psykoanalyytikko sanoisi: jo pelkästään faktan ääneen sanominen muuttaa tilannetta. Jos kahden ihmisen välinen suhde perustuu valheelle, ja kumpikin tietää tämän, muuttuu tilanne, jos toinen sanoo ennen vaietun tai hiljaisesti hyväksytyn asian ääneen. Sama koskee tietoa: tiedolla on aina ennenkin ollut tekijänsä ja historiansa, mutta Wikipedian tapa tuoda tekijät ja heidän tekemisensä esiin muuttaa kaiken.

Muokkaa-painike on ontoepistemologispedagogisilta efekteiltään kenties vieläkin kumouksellisempi kuin historia-painike. Muokkaus mahdollistaa osallistumisen tiedon yhteiseen luomiseen, ja on kaikkien konstruktivismin nimeen vannovien opettajien toiveuni. Miten kaupallisille koulukirjan kustantajille kävisi, jos kouluissa alettaisiin luoda tietoa itse wikejä ja Wikipediaa hyödyntäen? Entä mihin opettaja opetuksessaan nojaisi, jos hänellä ei olisikaan valmista sabluunaa tuntisuunnitelmien varalle? Olisiko tällä vaikutusta myös opettajankoulutukseen? Pitäähän ajatella, että suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä kasvattaa opettajia, jotka osaavat opettaa ilman opettajan työkirjaa. Nythän logiikka on se, että opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet antavat perustan oppikirjojen tekijöille, joiden käden jälkeä muut opettajat noudattavat. Tämä on hyvä oppikirjan kirjoittajille ja isojen talojen kustannusbisnekselle (eli niiden osakkeenomistajille), mutta huono meille tavallisille kunnallisveron maksajille, sekä tietysti oppimisen vapaudelle. Mutta kukapa sitä tahtoo “vapaassa maailmassa”?

Tiedon poliittisesti ja kasvatuspoliittisesti Wikipedian yhteisen muokkaamisen mahdollisuus – tai oikeastaan pakko – tarkoittaisi paitsi säästöjä myös “yhteisvaurauden” kartuttamista. Wikipediasta kaikki voivat ottaa tarpeidensa mukaan ja antaa kykyjensä mukaan. Oppikirjabisneksen, kuten myös tieteellisen tiedon tuotteistamisen ja markkinaistamisen kannalta tämä tietysti kuulostaa hurjan pelottavalta. Mitäs jos ihmiset keksivät, ettei tiedolla tarvitse rahastaa?


Juha Suoranta
ja TV

One Trackback/Pingback

  1. […] Tere Vadén & JS   […]

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*