Tiedote, julkaisuvapaa keskiviikkona 7.2. klo 10.00.
Avoin kirje maa- ja metsätalousministerille:
Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolestaJoukko suomalaisia tutkijoita on tänään toimittanut maa- ja metsätalousministerille avoimen kirjeen, jossa vedotaan jäljellä olevien luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta. Kirjeessä tutkijat perustelevat, miksi suojelualueiden ulkopuolella vielä jäljellä olevien luonnontilaisten metsäalueiden säilyttäminen on välttämätöntä niin ekologisista, taloudellisista kuin kulttuuriin liittyvistä näkökohdista.
Kirjeen on allekirjoittanut 77 suomalaista eturivin tutkijaa mukaan lukien 30 eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten professoria. Tutkijat edustavat metsäalaa hyvin laajasti, mukana on mm. metsätieteiden, ekonomian, ekologian, maantieteen ja kulttuurintutkimuksen edustajia.
Kirje ja sen allekirjoittaneiden tutkijoiden lista on nähtävillä osoitteessa www.helsinki.fi/lehdistoLisätiedot:
Ilkka Hanski, akatemiaprofessori (metsien monimuotoisuus)
ilkka.hanski@helsinki.fi, p. 09 191 57745Timo Kuuluvainen, dosentti (metsäekologia)
timo.kuuluvainen@helsinki.fi, p. 09 191 58116, 050 3093267Olli Tahvonen, professori (ympäristötaloustiede)
olli.tahvonen@metla.fi, p. 010 2112210
Pohjoisen koskemattoman metsäluonnon taloudellisen merkityksen ja vetovoiman voi olettaa tulevaisuudessa kasvavan nykyisestä. Jo nyt on havaittavissa ristiriita luonnontilaisen kaltaisten laajojen metsäalueiden hakkaamisen ja matkailukäytön välillä. Metsähallituksen ja Ylimuonion matkailuyrittäjien välille on syntynyt neuvottelutilanne, jossa yrittäjät ovat valmiita maksamaan Metsähallitukselle hakkuista pidättäytymisestä aiheutuvat taloudelliset menetykset. Jos yrittäjien maksuhalukkuus ylittää Metsähallituksen hakkuista saamat nettotulot, olisi vastaavissa tapauksissa yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta aina rationaalista luopua hakkuista riippumatta siitä, suoritetaanko maksu vai ei. Se, että Metsähallitus harkitsee hakkuita tällaisessa tilanteessa osoittaa, että hakkuita ja metsäalueiden käyttöä koskevan päätöksenteon periaatteet eivät vastaa yhteiskunnan kokonaisedun tavoitteita pitkäjänteisesti tarkasteltuna.
Kieje kannattaa lukea vaikka taustana Muonion metsäkiistaaan.
2 Comments
Kirjettä lukiessa kannattaa myös miettiä, että METLA:n metsät siirtyivät juuri tulostavoitteellisen Metsähallituksen hallintoon. Samalla tutkimuskäyttöön varattuja metsiä supistettiin, ja Metsähallitus pääsee hakkaamaan uusia tuottavia alueita mm.Evon lähistöltä. Jokin Muonion metsäkiista on biodiversiteetin säilymisen kannalta irrelevantti, tärkeitä ovat Etelä-Suomen metsät joista on laskutavasta riippuen suojeltu vain vähän yli 1%. Tärkein yksittäinen toimenpide olisi juuri Metsähallituksen tulostavoitteen (nyt 66,9 miljoonaa euroa) laskeminen. Asiasta voi tiedustella kansanedustajaehdokkaaltaan.
http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/
sivut/
uutiset?opendocument&pageid=ContentAD83D
Jymy-yllätysuutisena tulee tieto, että Pohjois- ja Etelä-Savon rajaseudulta on viime syksynä löytynyt kansallispuiston veroinen, suojelematon alue, Kivimäensalo – “Savonmuan Inari”. Luonnonarvoiltaan alue on verrattavissa Pyhä-Häkkiin tai Koloveteen. Alue sijaitsee valtionmaalla (eli on Metsähallituksen hallinnoima). Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen huomioon ottaen kohde pitäisi tietenkin suojella. Voi vain arvailla Metsähallituksen reaktiota.
Eilen Kemijärven vaalikeskustelussa TV 2:ssa muistaakseni ainakin Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan ehdokkaat olivat valmiit rakentamaan Vuotoksen altaan heti, jos uusi tekeillä oleva vesilaki sallii asian uudelleen käsittelyn. Perussuomalaisten ehdokas tosin huomautti, että oikeudessa asia on jo loppuunkäsitelty, eikä voida menetellä niin, että Suomen hallitus tekee heti uuden lain, jos riippumattoman tuomioistuimen päätös ei sitä miellytä. Muonion kysymyksestä ko. ehdokkaat puhuivat enemmän kieli keskellä suuta, mutta olivat kyllä sitä mieltä, että “Lapissa lääniä riittää”. Olivat huolissaan Kemijärven sellutehtaan puuhuollosta. Muoniossa matkailu työllistää – ellen nyt muista aivan väärin – ainakin 1500 ihmistä, metsätalous pari, kolme työntekijää.
Kysymyshän on nyt siitä, että 50 vuotta sitten valtavilla alueilla uudistettujen metsien hoito vaatisi metsätalouden toimenpiteitä, eivät jäljellä olevat, matkailulle elintärkeät koskemattomat, korkeilla ja haavoittuvilla alueilla sijaitsevat vanhat metsät. Metsähallitus laskee kuitenkin ilmastonmuutoksen varaan …
Post a Comment