Skip to content

Kollektiivinen asiantuntijuus


Jaana Parviaisen toimittama kirja Kolletiivinen asiantuntijuus ilmestyi juuri. Aihe on mitä ajankohtaisin. Kaikenlaisten wikipedioiden ja muun tiimityön myötä tiedon tuotanto ja asiantuntijuus ovat muuttumassa yhä enemmän kollektiiviseksi ilmiöksi. Mennään renessanssin suuntaan: koko verstas oppilaineen, kisälleineen ja mestareineen osallistuu töiden tekemiseen. Mestarin nimeä tarvitaan lähinnä brandaamiseen ja ohjaamiseen. Jussi Silvonen ja Teemu Arina käyvät tästä hyvää keskustelua. Silvonen huomauttaa, että Wikipedian epistemologia on anti-karteesista, ei pyritä varamuuteen vaan dialogiseen tiedonmuodostukseen, näkökulmien prismaamaan hahmoon. Totta on, että eräässä mielessä wikipedia-entryn luotettavuuden mitta ei ole sen kulloinnekin pinta, ilmiasu, vaan pikemminkin sen historia.

Niken
kanssa kirjoitettiin Parviaisen kirjaan artikkeli “Valoa basaarista. Internetin vapaan ja avoimen koodin kollektiivinen kehitystyö”. Siinä lukee esimerkiksi näin: “Tätä kirjoitettaessa (12.9.2005) englanninkielisessä Wikipediassa on yli 700 000 artikkelia ja suomenkielisessäkin yli 30 000 artikkelia. Kehityksen on mahdollistanut vapaaehtoinen käsityöläisyys: jokainen tietää jotakin jostakin, ja Wikipedian kautta tämä äärimmäisen globaali kollektiivinen tieto voidaan uuttaa esiin. Toinen välttämätön ehto on Wikipediaan muodostuva itseorganisoituva sosiaalinen toimintatapa. Sivujahan voidaan mielin määrin vandalisoida, tuhota ja värittää esimerkiksi poliittisesti. Wikipedistejä on kuitenkin niin paljon, että vandalismit poistetaan käytännöllisesti katsoen välittömästi, niin että vandalismin ilo ei vastaa vaivaa. Yhteisö pystyy hallitsemaan artikkelien kehitystä yhä tarkempaan suuntaan, samalla kun työn askeleittainen ja hajautettu luonne vie asiantuntijuuden yksilöllisen ja sankarillisen hohdon. Asiantuntijuus eräällä tavalla liukenee osaksi itseorganisoituvana toimivaa yhteisöä ja sen sosiaalista rakennetta, joka on aidossa mielessä ensyklopedian auteur. Eräässä mielessä Wikipedian kirjoittaa heideggerilainen das Man: artikkelit on kirjoitettu “kenen tahansa” näkökulmasta, niin hyvässä kuin pahassakin. Asiantuntijuus ja tiedon saanti ja tuotanto demokratisoituvat, mutta samalla anonymisoituvat. ” Ja siitähän kaikki eivät tykkää: esimerkiksi Hubert L. Dreyfus on Kierkegaardin sanomalehdistö-kritiikkiä hyväksikäyttäen arvostellut juuri tätä dasmanistumista.

Minu haaveni on, että wikipedia pitäisi forkata mahdollisimman äkkiä ja mahdollisimman monta kertaa. Tarvitsemme kymmeniä erilaisia näkökulmallisia wikipedioita: poliittisia, paikallisia, sukupuolittuneita, ja niin edelleen.

5 Comments

  1. Eufemia wrote:

    Wikipedia toimii pitkälti kuin kansanruno.

    Saturday, April 29, 2006 at 9:13 pm | Permalink
  2. Tere wrote:

    Kyllä! Mutta yksi tärkeä ero on: kansanrunot olivat suullista perinnettä. Muistina oli ihmisten kollektiivinen muisti ja laulajat kilpailivat, kuka pystyi pisimpään ja parhaimpaan virteen. Wikissä asiat jäävät ylös, ulkoisen muistin varaan. Näillä erilaisilla muisteilla on varmaankin aika erilaiset “tietojärjestelmät”, koska unohtaminen, muutos ja välittyminen tapahtuu eri lailla.

    Sunday, April 30, 2006 at 12:01 pm | Permalink
  3. Eufemia wrote:

    Aivan, tuota mietin itsekin. Työn alla on muuten paraikaa kansanrunowikikokeilu, tai on jos löytyy joko osaavaa ilmaistyövoimaa tai apuraha työn teknisten puolten teettämiseen osaavilla.

    http://www.postmoderniakateeminenkarjalaseura.net/

    Sunday, April 30, 2006 at 5:40 pm | Permalink
  4. JusSi wrote:

    Tere, homepage/kotisicvu -linkki näyttäisi olevan rikki. Saatko korjatuksi?
    Tuo suullisen ja netti-virtuaalisen muistin erottelu on aika tärkeää. Wikissä se toimii keskustelevan ymmärryksen luomisen resuirssina.
    Chattailussa se taas voi toimia riskinä, kun varsinkin nuoremmat ihmiset heittävät nettiin mitä vaan, joka saattaa sitten tulla ikävänä muistona vastaan vuosien kuluttua …

    Monday, May 1, 2006 at 1:45 pm | Permalink
  5. Tere wrote:

    Kiitos JusSi huomiosta, nyt pitäisi linkin toimia.

    Luin eilen yhtä Yngwie Malmsteenin haastattelua, jossa se kertoi taannoisesta toilailustaan Japanin-koneessa, jonka joku matkustaja oli äänittänyt. Tämä oli tapahtunut vuosia sitten, mutta nauha ilmestyi pari vuotta sitten nettiin. Ei pelkästään isien synnit vaan omatkin voivat palata kummittelemaan. Kertoohan historia myös, että Trotskin täysin tilapäistä ja tiettyyn yksittäiseen lehden toimituskiistaan liittyvää Lenin-kriittistä kirjettä käytettiin sittemmin vuosikymmenten päästä hänen mustamaalaamiseensa. Minkä oivan luurankojen kaapin netti meille tarjoaakaan!

    Monday, May 1, 2006 at 3:35 pm | Permalink

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*