Tutkijaliiton julkaisema Foucaultin Foucault/Nietzsche on mainio pikku kirjanen. Mika Ojakankaan esipuhe on hyödyllinen, varsinkin huomio “rahvaan” roolista F’n ajattelussa. Mahtaisiko sittenkin olla niin, että F’n luonnostelema paikallisten vastatietojen ohjelma vetää pisimmän ranskanperunan? Näin F: “Genealogia … yrittää tehdä näkyviksi kaikki lävitsemme kulkevat epäjatkuvuudet.” (s. 102).
Jonkin verran kyllä pisti silmään tämä nietzscheläisyys, 1800-luvusta puhuttaessa: “Euroopan rappio tarjoaa meille valtavan spektaakkelin, josta vahvemmat aikakaudet pidättäytyivät … Tälle näyttämölle … on luonteenomaista teatterimaisuus; me elämme teatterilavasteiden keskellä vailla omatekoisia ja meille kuuluvia monumentteja.” (s. 97). Eurooppalaiset ovat saanet aikaan pari vuosituhatta raunioita ja väsähtävät niiden vierelle. Miltähän tämä kuulostaisi niistä Titicaca-järven intiaaneista, joista Cousteaun Merten salaisuudet viime sunnuntaina telkkarissa kertoi? Nämä kun olivat eläneet samoilla paikoilla jo silloin, kun inkoja edeltäneet pari-kolme sivilisaatiota menivät ja tulivat. Ja kuinka monta kaupungistunuttakin sivilisaatiota Intiassa oli käyty läpi siinä vaiheessa, kun Euroopan ensimmäisiä tulevia raunioita perusteltiin? No, Merten salaisuudet on mukavaa narratiivia, ei mitenkään turhan postmodernia, vaan reipasta poikakirjahenkeä pullollaan.
–
-
-
arkisto – archives
-
RSS Links
-
-
One Comment
Kysymys: Mikä on punainen ja haisee silliltä?
Vastaus: Jacques Cousteaun pipo.
T:Jarkko T.
Post a Comment