Skip to content

Tekijänoikeudesta

Kirjoitin Aikalaiseen 1/2006, Tampereen yliopiston lehteen, tällaisen kolumnin:

“Olenko rikollinen?

Vuoden alussa astui voimaan uusi tekijänoikeuslaki, Lex Karpela. Laki on versio Euroopan Unionin tekijänoikeusdirektiivistä, joka puolestaan on muunnos Yhdysvaltain Digital Millenium Copyright Actistä. Ikävää laissa on paitsi sen sisältö, joka antaa lisää valtaa vain tekijänoikeuden haltijoille, ei lainkaan kuluttajille, myös sen säätämisen tapa. Suoraa tietä lobbareiden pöydältä Suomen lakiin. Ministeri Karpela kutsui vastustavaa kansalaiskeskustelua “masinoiduksi” ja viittasi jopa “terrorismiin”.

Otetaan uuden lain ongelmista esimerkki. Jos sisältö on suojattu “tehokkaalla teknisellä suojatoimenpiteellä”, sitä ei saa kiertää, jos siirtää sisällön toiseen laitteeseen. Innostuin syksyllä hankkimaan iTunes-palvelusta musiikkia. Koin hienoja amaterialisaation viboja: vain musiikki koneelle, ei pakkauksia, ei kuljetuksia, ei roskaa. No, iTunes-kappaleet on koodattu muotoon, joka toimii vain Applen hyväksymillä koneilla. Halusin kuitenkin kuunnella niitä töissä GNU/Linux-koneella. Niinpä musiikki täytyi muuntaa toiseen muotoon eli kiertää suojakeino. Tänä vuonna se olisi ehkä ollut rikos.

Pahempaa seuraa: lain 50a §:n mukaan suojatoimenpiteen kiertämistä ei saa myydä, auttaa, ja niin edelleen. Perustelutekstissä sanotaan: “Myös teknisen suojauksen poistamista tai kiertämistä koskevien ohjeiden tarjoaminen voi olla salauksen purkupalvelua sellaisissa tapauksissa, jossa ohjeiden antaminen tapahtuu esimerkiksi organisoidun palvelun puitteissa.” Tarkoittaako tämä, että en saa “organisoidusti” (luennolla?) kertoa, millä ohjelmalla yllämainittu muunnos tehdään? Kuka tietää? Testatakseen uuden lain yhteensopivuutta sananvapauden kanssa Mikko Rauhala järjesti vuoden alussa keskustelun, jossa kansalaistottelemattomat kertoivat erilaisista kiertomahdollisuuksista ja joukkotunnustivat tekonsa 7.1. Ei millään mene oikeustajuuni, että oman musiikkitiedoston tai dvd-levyn muuntaminen Linuxilla käytettävään muotoon olisi väärin, tai että tällaisen muuntamisen ohjeiden tarjoaminen olisi rikollista. Tekijä ei menetä tulojaan, pikemminkin sisällön arvo ja käyttökelpoisuus kasvaa.

Mitä väliä tällä on? Terveessä tietoyhteiskunnassa kansalaisilla on halutessaan mahdollisimman laajat tietotekniikkataidot. Ihannetapauksessa jokainen itse tai lähipiirinsä avustamana voi tehdä kaiken, mitä tietoteknisillä välineillä haluaa tehdä. Riippuvuus yhtiöistä ja asiantuntijoista heikentää demokratiaa ja itsenäisyyttä. Teknisten suojakeinojen kehittely ja niiden pimittäminen oikeudellisin keinoin murentaa digitaalista lukutaitoa.

Musiikin kuuntelu on pikkujuttu. Mukavuudenhalua koettelevampi on kysymys tieteellisestä julkaisemisesta. Yleensä kun julkaisee isoilla tiedekustantamoilla kuten Springerillä tai Kluwerilla, joutuu luovuttamaan kaikki tekijänoikeutensa heille. Sitten hyvin kannattavat yhtiöt repivät kirjastoilta huikeat maksut. Taidankin tehdä uudenvuodenlupauksen: tästä lähin julkaisen tiedettä vain avoimissa julkaisuissa. Enkä osta enää iTunesilta mitään.”

Digitodayltä löytyy sellainenkin uutinen, että Henrik Laxin tiedusteluun vastannut komissio sanoo, toisin kuin ministeri Karpela syksyllä esitti, että kopiointisuojauksen kierrosta ei direktiivi vaadi rangaistusta.

Mielenkiitoinen on myös huhu, että Ranska aikoisi muuttaa tekijänoikeuslakiaan niin, että viiden yksityisen käyttöön tarkoitetun kopion ottaminen on aina sallittua, myös teknisellä suojauksella varustetuista sisällöistä.

2 Comments

  1. omikron wrote:

    Lisääkö sitten demokratia ja valistus ehdottomasti hyvinvointia? Joku menettää vielä työpaikkansa jos Kluwerin bisnekset menevät päin mäntyä.

    Voidaanko toisaalta väittää, että jos maailman tasa-arvostuisi sen verran että kehitysmaatkin olisivat samalla tasolla kuin läntiset maat, vapaan information myötä, että sitten he luultavasti haluaisivat kaikki miljardit ihmiset omaksua läntiset muutkin elämän tavat kuten kulutus, luonnon kohteleminen esineenä, objektina, käsillä olevana.

    Friday, February 3, 2006 at 12:57 am | Permalink
  2. Tere wrote:

    Eivätpä vaan lisääkään. Demokratia on vaivalloinen ja taloudellisia reursseja tuhlaava hallintomuoto. Valistus on monelaisen tehokkuuden kannalta täysin turhaa. Etiikka vaatii aikaa, kiirettömyyttä, joskus jopa laskelmoinnin hylkäämistä. Ei näitä kolmea työpaikkoina mitatun hyvinvoinnin takia kannata harjottaa, vaan aivan muista syistä.

    Toivottavasti kehistysmaalaiset keksivät jotakin parempaa.

    Friday, February 3, 2006 at 6:18 pm | Permalink

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*