Skip to content

Käärme ja skorpioni etsivät elefantinjalkaa

Jos fissio-ydinvoimalan reaktoriytimen lämpötila nousee liian korkeaksi, ydinreaktio karkaa käsistä ketjureaktiona, kun fissiotuotteiden hajoaminen tuottaa lisää lämpöä. Karannut reaktio sulattaa polttoaineesta, fissiotuotteista, jäähdytyssauvoista ja muusta lähellä olevista rakenteista (teräksestä, betonista, vedestä) coriumiksi (eng. core, ydin) kutsutun ainemöhkäleen tai tuttavallisemmin ”elefantinjalan”. Lempinimi syntyi, kun Tšernobylin coriumista kymmenen vuotta onnettomuuden jälkeen otettu kuva levisi julkisuuteen.

Kuumana corium on sulaa ja jäähtyessään kivettyy ja lasittuu, muodostaen laava- ja tippukivimäisiä rakenteita. Koska monet eri isotooppien reaktiot jatkuvat coriumissa, se myös puhkuu pinnaltaan millimetrin tuhannesosaa pienempää pölyä. Tšernobylin 11 tonnia painavan elefantinjalan on arvioitu päästävän noin 10 kilon verran uraania vuodessa. Hyvällä tuurilla corium jäähtyy jo reaktorin teräskuoren sisällä ja jää sinne. Jos se on riittävän kuuma ja aktiivinen, se tulee kuoresta läpi ja putoaa alapuolisiin rakenteisiin.

Kuinka monta kertaa maailmanhistoriassa corium on sitten karannut reaktorikuoresta?

Lue koko kolumni …

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*