Skip to content

Tesson: Putkea pitkin

Löytyi sattumoisin hieno kirja, ale-korista; Sylvain Tessonin Putkea pitkin (Atena, 2010 suomennos Pirjo Thorel). Kertoo kirjoittajan matkasta polkupyörällä Aral-järveltä ja Kaspian öljyalueilta Turkin Välimeren-rannikolle, Baku-Tbilisi-Ceyhan öljyputkea seuraillen. Täynnä faktaa, mainiota tuokiokuvia, ranskalaista viipyilevän runollista eksistentialismia, joka voi tietysti käydä hermoillekin, jos niikseen. Votkaa juodaan, ja vaikka pyörämatkat ovat pitkiä, kyse ei ole urheilusuorituksesta. Geopolitiikka ja runollisuus limittyvät mukavasti. “Kestävä kehitys” saa näpeilleen ja Tesson luonnehtii ohimennen aika kattavasti myös aikamme poliittisia mahdollisuuksia.

Lainaus sivulta 88:

Abseronin niemimaalla, muutama kilometri [Bakun] keskustasta koilliseen on Suraxanin pieni mogulitemppeli 1700-luvulta. Maanpinnassa olevasta halkeamasta vuoti muinoin sen verran maakaasua, että se riitti pitämään temppelissä yllä ikuista tulta. Temppelin päätykoristeesen on kuvattu Shivan kolmikärki. Tulenpalvojat – hurmahenkiset zarathustralaiset, aurinkoa plavovat persialaiset ja hartaat punjabilaiset – tulivat temppeliin kiittämään jumalaa. Mutta missä on se jumala, joka olisi joskus pystynyt voittamaan edistyksen? Vuonna 1879 hindupappi, joka valvoi jumalaista liekkiä, myi kaasun hyödyntämisoikeudet Baku Oil Companylle! Suuret öljy-yhtiöt ovat jumaliakin vahvempia titaaneja. Ovella lippuja myyvä muslimi selittää, että temppeli on nykyään liitetty kaupungin kaasuverkkoon.

Samalla Tesson saa näkyviin nyky-öljyn irrationaalisen, pyhän puolen. Hän kuvaa mustia putkia voimalinjoina ja ikään kuin maasta kaivetun ja uhratun jumalan maalle läjähtäneenä suolistona. Tosin BP on valistuneesti kaivanut BTC-putken suurelta osin maan alle, osin myös turvallisuussyistä.

Sama heppu on käynyt eksistoimassa ja eksistentialisoimassa myös Baikalilla:

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*