Strengin sanakirja kääntää ingeniumin (in-gen- l. ’synnyssä’) mm. 1a. luontainen taipumus, luonnolahjat, mielenlaatu, luonne; 3. paikan tai asian suontoperäinen laatu, luonto.

Muusinen nerous onkin ehkä aidoimmillaan tai parhaimmillaan nimenomaan anonyymiä, kasvotonta:
http://www.youtube.com/user/Fretkillr

PS: koitan tsekkailla “neroa” etymologisesta sanakirjasta.

Jos oikein kiemurrella haluaisi, voisi viitata siihenkin, että sähkökitaran ja Paganinin yhdistäminen on itsessään postmoderni nomadinen sotakone. Ei ehkä ihan Total Balalaika Shown tasoa, mutta ei ruotsalaisilta voikaan edellyttää radikaalisti eurooppakielteisen aineksen reterritorialisaatiota. Tätä näkökulmaa tukevat esimerkiksi Satriani-Vai-Malmsteen G3-videotaltioinnit. Kitarajumaluuten yli-identifioitumisen lavalla näennäisen ironis-kyyninen ja nerokultin kanssa leikittelevä Vai on vähiten kotonaan, kun taas pohjimmiltaan pelimanni Satriani tuottaa virtaavan ja materiaalisesti pohjautuneen vierasesineen. Kolmikosta vain Malmsteenin performanssi liikkuu suvereenisti kaksiarvologiikan symbolisen kentän marginaalissa, purkaen moderniteetin ahdistuksen ylijäämää kohti sen maanalaisten välttämättömyyksien immanenttia ympärikääntymistä. Feminiinisen hedelmällisyydenjumala Ing’en ystävänä ryöppyävä melodia louhii juuri niitä primordiaalisia kallioita, joiden uudelleen kivettyneiden niin kutsuttujen “jalostumien” alkemistinen ja vallantahdon silleen-jättänyt muunnos on teknologisen maailmanymmärryksen ylittämisen ehto.

Vakavasti puhuen, sweep picking on huijausta, porvarillisen kasaantumisen ja mukavuudenhalun tuottama rappeuma. Se tietenkin kielletään, aidon dialektisen alternate picking -työleirin uhalla.

***

Muuten, tietääkö kukaan, mitä tarkoittaa suomen “nero”? Mistä ihmeestä se on tullut ja mikä merkitys siihen on hautautunut? Käsittämätöntä kyllä, tehtävään ei ole muodostettu “geniumi”-tyyppistä lainasanaa.