-
tags
academia artsu digi filo free software kirjat luonto lyhyesti mitävaan musica niin & näin oikonomos p2p peak oil pika-arviot podcasts polis scientia techne wikip
Recent Comments
- Matti Vaittinen on Oil, EROEI, capitalism
- Matti Vaittinen on Oil, EROEI, capitalism
- tere on Oil, EROEI, capitalism
- Jukka Peltokoski on Oil, EROEI, capitalism
identi.ca- tereensio: Now out in CTheory, "Oil and the Regime of Capitalism: Questions to Philosophers of the Future" http://www.ctheory.net/articles.aspx?id=658 September 3, 2010
- tereensio: uusi niin & näin 2/10; extramatskut netissä: http://www.netn.fi/lehti/niin-nain-210 September 3, 2010
- tereensio: Bruttokansanonnellisuus ja koulutus Bhutanissa http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=194376 September 3, 2010
- tereensio: great interview with Graeber on banks, anarchism, capitalism http://tiny.cc/ws05c September 3, 2010
- tereensio: The Piratebay to be hosted by the Swedish Pirate Party http://press.piratpartiet.se/2010/05/18/piratpartiet-levererar-pirate-bays-bandbredd/ September 3, 2010
Blogroll
Podcast Feeds
arkisto – archives
-
RSS Links
Meta



5 Comments
Niin, tämäkö on sitten se ainoa inhimillisen elämän osa-alue, jolla ontoteologia on KANNATETTAVA asia? Mitä Karhu sanoisi Yngwiestä…? Mikä on sweep pickingin kohtalo vallankumouksen jälkeen …?
Noo, asiahan ei ole ihan yksinkertainen. Romanttisella nerokultilla on myös asubjektivistiset juuret. Onko nero yksilösubjekti vai pikemminkin yli/ali/yksilöllisen kokemuksen johdatin? Tästä ei edes itse Goethe saa selvää. Moni nero yksilönä sotkeutuu yksilöyteensä, tietenkin, mutta se ei ehkä heissä ole mielenkiintoisinta. Saattaapi olla niinkin, että latinalainen juuri “ingenium” viittailee – tadaa! – paikan henkeen. Ynkkyhän on eräänlainen Pallas Athene, joka syntyy valmiina musiikin muusan otsasta: jo Tukholman aikaisilla demonauhoilla hän soittaa koko lailla yhtä hyvin ja koko lailla samaa biisiä.
Jos oikein kiemurrella haluaisi, voisi viitata siihenkin, että sähkökitaran ja Paganinin yhdistäminen on itsessään postmoderni nomadinen sotakone. Ei ehkä ihan Total Balalaika Shown tasoa, mutta ei ruotsalaisilta voikaan edellyttää radikaalisti eurooppakielteisen aineksen reterritorialisaatiota. Tätä näkökulmaa tukevat esimerkiksi Satriani-Vai-Malmsteen G3-videotaltioinnit. Kitarajumaluuten yli-identifioitumisen lavalla näennäisen ironis-kyyninen ja nerokultin kanssa leikittelevä Vai on vähiten kotonaan, kun taas pohjimmiltaan pelimanni Satriani tuottaa virtaavan ja materiaalisesti pohjautuneen vierasesineen. Kolmikosta vain Malmsteenin performanssi liikkuu suvereenisti kaksiarvologiikan symbolisen kentän marginaalissa, purkaen moderniteetin ahdistuksen ylijäämää kohti sen maanalaisten välttämättömyyksien immanenttia ympärikääntymistä. Feminiinisen hedelmällisyydenjumala Ing’en ystävänä ryöppyävä melodia louhii juuri niitä primordiaalisia kallioita, joiden uudelleen kivettyneiden niin kutsuttujen “jalostumien” alkemistinen ja vallantahdon silleen-jättänyt muunnos on teknologisen maailmanymmärryksen ylittämisen ehto.
Vakavasti puhuen, sweep picking on huijausta, porvarillisen kasaantumisen ja mukavuudenhalun tuottama rappeuma. Se tietenkin kielletään, aidon dialektisen alternate picking -työleirin uhalla.
***
Muuten, tietääkö kukaan, mitä tarkoittaa suomen “nero”? Mistä ihmeestä se on tullut ja mikä merkitys siihen on hautautunut? Käsittämätöntä kyllä, tehtävään ei ole muodostettu “geniumi”-tyyppistä lainasanaa.
Terelle kiitos vakuuttavasta ammattiosaamisen näytöstä.
Muusinen nerous onkin ehkä aidoimmillaan tai parhaimmillaan nimenomaan anonyymiä, kasvotonta:
http://www.youtube.com/user/Fretkillr
PS: koitan tsekkailla “neroa” etymologisesta sanakirjasta.
“Sanavartalon etäisempi alkuperä on tuntematon.” Löytyy myös karjalassa ja lyydissä, tarkoittamassa yleensä kykyä, taitoa, älyä, keinoa tms. “Nerokkaan ihmisen nimitykseksi nero on vakiintunut vasta 1900-luvun alkupuolella.” – Näin nykysuomen etymologinen sanakirja.
Strengin sanakirja kääntää ingeniumin (in-gen- l. ‘synnyssä’) mm. 1a. luontainen taipumus, luonnolahjat, mielenlaatu, luonne; 3. paikan tai asian suontoperäinen laatu, luonto.
“Jsut a guy in studio somewhere”… eeh, eikös paremminkin “The SuperEgo in The Studio”?
Post a Comment