<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	>
<channel>
	<title>Comments on: 75</title>
	<atom:link href="http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/</link>
	<description></description>
	<pubDate>Thu, 20 Nov 2008 13:37:25 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.5.1</generator>
		<item>
		<title>By: tere</title>
		<link>http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/#comment-14994</link>
		<dc:creator>tere</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 Jul 2007 09:18:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/#comment-14994</guid>
		<description>Kyse on kai tÃ¤stÃ¤kin:

http://www.theoildrum.com/node/2812#more

"There are approximately 4 billion arable acres in the world. There are many different feed stocks from which to make renewable diesel, but most biodiesel is made from rapeseed oil. Rapeseed is an oilseed crop that is widespread, with relatively high oil production.
    Consider how much petroleum could be displaced if all 4 billion acres of arable land were planted in rapeseed, or an energy crop with an oil productivity similar to rapeseed. The average rapeseed oil yield per year is 127 gallons. On 4 billion acres, this works out to be 33 million barrels per day of rapeseed oil. The energy content of rapeseed oil is about 10% less than that of petroleum diesel, so the petroleum equivalent yield from planting all of the world's arable land in one of the more popular biofuel options is just under 30 million barrels per day. This is just over a third of the world's present usage of petroleum, 85 million barrels per day. Yet this is the gross yield. Because it takes energy to grow, harvest, and process biomass into fuel, the net yield will be lower, and in some cases may even be negative (i.e., more energy put into the process than is contained in the final product)."

Ã–ljyntuotanto on antanut sadan vuoden ajan valtavan "ilmaisen" energianlisÃ¤yksen maailmantalouteen. Vastaavaa ilmaista energianlÃ¤hdettÃ¤ on vaikea keksiÃ¤. (Esimerkiksi ydinenergialaitosten rakentaminen on mielettÃ¶mÃ¤n kallista ja vaatii paljon â€“â€“ energiaa).

Nordlund muistaakseni vÃ¤itti jutussaan, ettÃ¤ kaikkien muiden paitsi puisten tyÃ¶kalujen energiatase on negatiivinen...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kyse on kai tÃ¤stÃ¤kin:</p>
<p><a href="http://www.theoildrum.com/node/2812#more" rel="nofollow">http://www.theoildrum.com/node/2812#more</a></p>
<p>&#8220;There are approximately 4 billion arable acres in the world. There are many different feed stocks from which to make renewable diesel, but most biodiesel is made from rapeseed oil. Rapeseed is an oilseed crop that is widespread, with relatively high oil production.<br />
    Consider how much petroleum could be displaced if all 4 billion acres of arable land were planted in rapeseed, or an energy crop with an oil productivity similar to rapeseed. The average rapeseed oil yield per year is 127 gallons. On 4 billion acres, this works out to be 33 million barrels per day of rapeseed oil. The energy content of rapeseed oil is about 10% less than that of petroleum diesel, so the petroleum equivalent yield from planting all of the world&#8217;s arable land in one of the more popular biofuel options is just under 30 million barrels per day. This is just over a third of the world&#8217;s present usage of petroleum, 85 million barrels per day. Yet this is the gross yield. Because it takes energy to grow, harvest, and process biomass into fuel, the net yield will be lower, and in some cases may even be negative (i.e., more energy put into the process than is contained in the final product).&#8221;</p>
<p>Ã–ljyntuotanto on antanut sadan vuoden ajan valtavan &#8220;ilmaisen&#8221; energianlisÃ¤yksen maailmantalouteen. Vastaavaa ilmaista energianlÃ¤hdettÃ¤ on vaikea keksiÃ¤. (Esimerkiksi ydinenergialaitosten rakentaminen on mielettÃ¶mÃ¤n kallista ja vaatii paljon â€“â€“ energiaa).</p>
<p>Nordlund muistaakseni vÃ¤itti jutussaan, ettÃ¤ kaikkien muiden paitsi puisten tyÃ¶kalujen energiatase on negatiivinen&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Matti Vaittinen</title>
		<link>http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/#comment-14882</link>
		<dc:creator>Matti Vaittinen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 25 Jul 2007 13:42:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://nuvatsia.terevaden.net/2007/07/19/75/#comment-14882</guid>
		<description>Morjens, Tere.  Mielenkiintoinen kysymys.  Oliko kivikauden ihminen tehokkaampi kuin nykyajan toimistovirkailija?  Toki on selvÃ¤Ã¤, ettÃ¤ kivikauden mies ja toimistovirkailija tekevÃ¤t duunia eri (eko)systeemeissÃ¤.  EhkÃ¤ pitÃ¤isi sanoa niin, ettÃ¤ nykyÃ¤Ã¤n yksi maataloustraktori elÃ¤ttÃ¤Ã¤ satoja toimistovirkailijoita.  

Jotkut esittÃ¤vÃ¤t, ettÃ¤ mitÃ¤ tyÃ¶n tekemiseen tulee, kivikauden ihminen pÃ¤Ã¤si helpolla.  Vain muutaman tunnin pÃ¤ivittÃ¤inen, varsin mielekÃ¤s "hikoilu" kivikauden "toimistolla" elÃ¤tti koko perheen.  Jos vielÃ¤ siirrytÃ¤Ã¤n pois Pohjolan karuista oloista tuonne jonnekin vaikka Afrikan tai Amazonin viidakoihin, helppous ilmeisesti vain korostuu: hedelmÃ¤Ã¤ riittÃ¤Ã¤ puista ja pensaista ympÃ¤ri vuoden.  Ilmeisesti kuitenkin tieto-taito nÃ¤issÃ¤kin olosuhteissa korostuu.  Joka ei tunne viidakon "lakeja" (systeemin luonnetta) ei lÃ¶ydÃ¤ ruokaa, eikÃ¤ saa (kiinni) elÃ¤inproteiinia.  Olisi hauska vertauksen vuoksi ajatella sellaista tilannetta, ettÃ¤ heimon johtaja jossakin kriisitilanteessa ilmoittaa antavansa kunnon optiot sellaiselle tyypille, joka lupaa jÃ¤rjestÃ¤Ã¤ heimon talousasiat kuntoon.  Kun nykyajan Fortum-johtaja saa satojen miljoonien eurojen optiot yhtiÃ¶n parantuneesta tuloksesta, millainen olisi vastaava "optio-ohjelma" viidakon olosuhteissa?  

Emme muuten nÃ¤issÃ¤ vertailuissa ehkÃ¤ huomaa systeemiin itseensÃ¤ sisÃ¤ltyvÃ¤Ã¤ ei-inhimillistÃ¤ tehokkuutta ja voimaa.  Kivikauden ajan ekosysteemi tuottaa aivan jÃ¤rjettÃ¶mÃ¤t (yli)mÃ¤Ã¤rÃ¤t metsÃ¤n ja meren viljaa; se on aivan ilmaista.  Toisaalta nykyajan teknosysteemi on tietyssÃ¤ mielessÃ¤ myÃ¶s ei-inhimillinen tuottaessaan koneittensa kautta suhteellisen helposti halpaa viljaa.  Tosin tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ teknosysteemi ei ole tasapainossa, koska sen yllÃ¤pito perustuu Ã¶ljyyn.   

Pelottavaltahan se kuullostaa, jos leipÃ¤viljan - vehnÃ¤n - hinta alkaa kovasti nousta biopolttoaineviljelyn vuoksi ...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Morjens, Tere.  Mielenkiintoinen kysymys.  Oliko kivikauden ihminen tehokkaampi kuin nykyajan toimistovirkailija?  Toki on selvÃ¤Ã¤, ettÃ¤ kivikauden mies ja toimistovirkailija tekevÃ¤t duunia eri (eko)systeemeissÃ¤.  EhkÃ¤ pitÃ¤isi sanoa niin, ettÃ¤ nykyÃ¤Ã¤n yksi maataloustraktori elÃ¤ttÃ¤Ã¤ satoja toimistovirkailijoita.  </p>
<p>Jotkut esittÃ¤vÃ¤t, ettÃ¤ mitÃ¤ tyÃ¶n tekemiseen tulee, kivikauden ihminen pÃ¤Ã¤si helpolla.  Vain muutaman tunnin pÃ¤ivittÃ¤inen, varsin mielekÃ¤s &#8220;hikoilu&#8221; kivikauden &#8220;toimistolla&#8221; elÃ¤tti koko perheen.  Jos vielÃ¤ siirrytÃ¤Ã¤n pois Pohjolan karuista oloista tuonne jonnekin vaikka Afrikan tai Amazonin viidakoihin, helppous ilmeisesti vain korostuu: hedelmÃ¤Ã¤ riittÃ¤Ã¤ puista ja pensaista ympÃ¤ri vuoden.  Ilmeisesti kuitenkin tieto-taito nÃ¤issÃ¤kin olosuhteissa korostuu.  Joka ei tunne viidakon &#8220;lakeja&#8221; (systeemin luonnetta) ei lÃ¶ydÃ¤ ruokaa, eikÃ¤ saa (kiinni) elÃ¤inproteiinia.  Olisi hauska vertauksen vuoksi ajatella sellaista tilannetta, ettÃ¤ heimon johtaja jossakin kriisitilanteessa ilmoittaa antavansa kunnon optiot sellaiselle tyypille, joka lupaa jÃ¤rjestÃ¤Ã¤ heimon talousasiat kuntoon.  Kun nykyajan Fortum-johtaja saa satojen miljoonien eurojen optiot yhtiÃ¶n parantuneesta tuloksesta, millainen olisi vastaava &#8220;optio-ohjelma&#8221; viidakon olosuhteissa?  </p>
<p>Emme muuten nÃ¤issÃ¤ vertailuissa ehkÃ¤ huomaa systeemiin itseensÃ¤ sisÃ¤ltyvÃ¤Ã¤ ei-inhimillistÃ¤ tehokkuutta ja voimaa.  Kivikauden ajan ekosysteemi tuottaa aivan jÃ¤rjettÃ¶mÃ¤t (yli)mÃ¤Ã¤rÃ¤t metsÃ¤n ja meren viljaa; se on aivan ilmaista.  Toisaalta nykyajan teknosysteemi on tietyssÃ¤ mielessÃ¤ myÃ¶s ei-inhimillinen tuottaessaan koneittensa kautta suhteellisen helposti halpaa viljaa.  Tosin tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ teknosysteemi ei ole tasapainossa, koska sen yllÃ¤pito perustuu Ã¶ljyyn.   </p>
<p>Pelottavaltahan se kuullostaa, jos leipÃ¤viljan - vehnÃ¤n - hinta alkaa kovasti nousta biopolttoaineviljelyn vuoksi &#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
