Skip to content

Työrauha yliopistoihin …

… ei vais! Vaan:

Yliopistojen rahoitukseen perätään aitoa kilpailua

Marjukka Liiten

helsingin sanomat

Yliopistot pitäisi panna kilpailemaan koulutus- ja tutkimusrahoituksesta nykyistä tiukemmin, mikä poistaisi päällekkäisyyksiä, ehdottaa kuuden asiantuntijan ryhmä, joka on laatinut kannanoton yliopistojen uudistamiseksi. Ehkä siis akateemista johtajuuttakin harvinaisempi taito on akateemisen johtajuuden tunnistaminen ja tunnustaminen.

Professori Bengt Holmström, professori Seppo Honkapohja, akatemiaprofessori Olli Kallioniemi, toimitusjohtaja Martti Mäenpää, akatemiaprofessori Leena Palotie ja kansleri Kari Raivio moittivat Suomen yliopistolaitosta keskinkertaiseksi ja hajanaiseksi.

Rahoituksen tulisi perustua määrän sijasta koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja sen jatkuvaan arviointiin ja kilpailuttamiseen.

Koulutusta voitaisiin arvioida kotimaisin voimin, mutta tutkimukseen tarvittaisiin kansainvälisiä mittareita. Tohtoreita saisi kouluttaa vain kansainvälisesti korkeatasoinen yksikkö.
[…]

Kannanoton mukaan nykyisten kolmikantahallitusten on mahdotonta tehdä päätöksiä voimavarojen suuntaamisesta uudelleen, vaikka se olisi välttämätöntä.

Tämä päätöksenteon hankaluus on kyllä totta. Niin kutsuttu “akateeminen johtajuus” on erittäin niukka luonnonvara. Pari kertaa ollen sellaista nähnyt ja se on komeaa katseltavaa. Yleensä moinen visionääri saa ensimmäisenä fudut.

One Comment

  1. Matti Vaittinen wrote:

    Näihin yliopistoasioihin liittyen itseäni huvitti seuraava pätkä Elias Lönnrotin matkakuvauksesta Arkangeliin, maaliskuulta 1841: “Nyt olen siis kulkenut yhdeksän peninkulmaa tänne takaisin. Tamozhnoi ei nytkään ole kotona, vaan minun täytyy odottaa häntä, tiesi kuinka kauan. Talonpoika Gustrief Viitanassa puhui Petroskoin oppilaitoksista. Sekä kimnaasista että seminaarista, hän sanoi, voi päästä Pietarin yliopistoon. Mutta se, mitä viimemainitussa opetetaan, on niin ylevää, että monen pää ei kestä. Useimmat tulevat mielenvikaan. Ainoastaan harvoilla on se onni, että tämän välttävät, mutta niitä on ani harvoja.” (Matkat 1828-1844, s. 306.)

    Thursday, March 8, 2007 at 11:18 pm | Permalink

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*